Vähennä
ja vältä,
kierrätä
ja korvaa

Valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa on osoitettu 1 milj. euroa muovitiekartan kokeilu- ja pilotointihankkeisiin.

Ympäristötutkijoilla on yllättävä tehtävä: roskien penkominen. Jäteastioita tutkitaan, jotta suomalaisten roskaamistottumuksia voidaan ymmärtää paremmin. Haastattelimme kahta asiantuntijaa siitä, mitä roskiksista todella löytyy. Ainakin banaaninkuoria sekajätteessä, aiempaa vähemmän muovia ja elävä lintu.

EPS-rakennuseristeteollisuus on laatinut ohjeistuksen EPS-eristeiden käsittelyyn työmailla. EPS on lyhenne paisutetulle polystyreenimuoville. Ohjeistus kattaa muun muassa eristeiden toimituksen, varastoinnin työmaalla sekä kierrätyksen ja jätehuollon. 

Kuva Suomen meriympäristön roskaantumisesta on tarkentunut Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä. Asutuksen lähellä sijaitsevilla rannoilla paljaalla silmällä nähtävistä roskista 90 % on erilaisia muovi- ja vaahtomuovituotteita ja yleisin muoviroska on tupakantumppi. Mikromuovin lähteistä merkittävin on tieliikenne.

Ympäristöministeriö hakee tarjouskilpailulla kehityshankkeita, joilla etsitään ratkaisuja muovien korvaamiseksi rakentamisessa muun muassa rakentamisen muovien erilliskeräyksen, kierrätettävyyden ja kierrätysmuovituotteiden valmistuksen kehittämisessä.

Suomi allekirjoittaa Euroopan muovisitoumuksen (European Plastics Pact), jossa merkittävä joukko Euroopan valtioita, yrityksiä ja järjestöjä sitoutuu vapaaehtoisiin toimiin muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Sitoumus julkistetaan tänään 6.3.2020 Brysselissä. 

Muovi ei tunne valtioiden rajoja: sama tuote voidaan tuottaa, käyttää, kierrättää ja hävittää eri puolilla maapalloa. Siksi tarvitaan kansainvälisiä ratkaisuja muoviin liittyviin haasteisiin. Muovihaastetta lähestytään useiden pienempien sopimusten kautta, mutta suurin ratkaisu puuttuu vielä.

Kysyimme muovitiekartan verkostossa olevilta järjestöiltä, mitkä muoviin liittyvät kysymykset mietityttävät kansalaisia eniten. Arkisille kierrätysvinkeille ja selkeille pakkausmerkinnöille on tarvetta, vastaavat Marttaliiton ja WWF:n edustajat.

Ympäristömerkintä Suomi Oy, ympäristöministeriö, Green Building Council Finland, Motiva ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto toteuttavat yhdessä  Muovit kiertoon -työpajasarjan kevään 2020 aikana. Tavoitteena on kartoittaa keinoja, joilla rakentamisen muovien määrää voidaan vähentää ja kierrätystä lisätä. 

Ympäristöministeriö ryhtyy valmistelemaan EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin toteuttamista Suomessa. Direktiivi edellyttää tuoteryhmästä riippuen eri toimia: kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta.

Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkalan mielestä Linnan juhlissa on sallittua osoittaa pukeutumisellaan arvoja tai kertoa tarinaa. Hän ei kuitenkaan tingi laadusta tai tyylikkyydestä olisi ilta-asu valmistettu uusiomateriaalista tai luonnonkuidusta.

Perinteisten muovien aiheuttamat ympäristöongelmat ovat lisänneet kiinnostusta biopohjaisiin ja biohajoaviin muovimateriaaleihin. ”Biomuovien” yleistyessä myös niiden riski päätyä meriroskaksi kasvaa. Suomen ympäristökeskus on selvittänyt biohajoavien ja biopohjaisten materiaalien todellista hajoamista Itämeren meriympäristössä vuoden kestäneillä merikokeilla. Osa materiaaleista hajosi miltei kokonaan jo puolessa vuodessa, osa taas ei vuodessa juuri lainkaan.

Voisiko Suomen hyvin toimivaa pullopanttijärjestelmää soveltaa take away -rasioihin? Muovipantin kehittäjien mielestä voi, uutisoi YLE. 

Vuonna 2021 muovin kierrätyksestä tulee pääkaupunkiseudulla pakollista, mutta kierrättäminen on vielä monissa taloyhtiöissä mahdotonta tai vaikeaa. Eri yritysten yhteinen Arkipakkaus-pilotti tarttui tähän haasteeseen.

Muoviraadin jäsen Johanna Kohvakka kirjoitti kirjan muoveista, koska hän halusi korjata mediassa esiintyneitä vääriä käsityksiä erilaisten materiaalien eduista ja haitoista. Materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtisen kanssa kirjoitettu Hyvä, paha muovi – vähennä viisaasti tarjoaa faktatietoa muovien ympäristövaikutuksista ja antaa vinkkejä kestävämpiin arjen valintoihin.

Biopohjainen ja -hajoava muovi menevät usein autuaasti sekaisin keskenään niin julkisessa keskustelussa kuin uutisoinnissa ja tuotteiden markkinoinnissa. Pyysimme ympäristötutkijoita selittämään bio-alkuisten termien erot.

Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja, miten EU:n kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin voisi toteuttaa Suomessa. Kesällä 2021 voimaan tulevalla direktiivillä halutaan puuttua muun muassa siihen, että merenrannoilta löytyvistä roskista noin 80 prosenttia on muovia.

Verkoston toinen kokous järjestettiin 12. syyskuuta Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia muovien käyttöä ja kierrätystä koskevan lainsäädännön uudistuksia.

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä iloitsee, että muovista keskustellaan nyt enemmän kuin koskaan. Jokainen luontoon heitetty muovipakkaus on arvokkaan raaka-aineen hukkaa, hän sanoo.

Maailman terveysjärjestö (WHO) julkaisi elokuussa raportin juomavesien mikromuovipitoisuuksista. Tutkijat analysoivat, ettei juomavesissä esiintyvistä mikromuoveista ja niiden terveysvaikutuksista ihmisille tarvitse kantaa huolta. Järjestö kuitenkin peräänkuuluttaa lisää tutkimusta mikromuovien terveysvaikutuksista.

Väestö altistuu erilaisille ympäristöstä peräisin oleville haitta-aineille, joista osa on peräisin muoveista, osa löytää tiensä muoveihin ympäristössä. THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta kertoo, mitä altistumisesta pitäisi oikein ajatella.

Verkoston ensimmäinen järjestäytymiskokous pidettiin 6. kesäkuuta 2019 Helsingissä. Tiukalla aikataululla ja suurella panostuksella luotu muovitiekartta mainittiin kokouksessa yhtenä viime hallituskauden tuloksekkaimmista ponnistuksista.

Joukkorahoitettu Hyvä, paha muovi – vähennä viisaasti -teos julkaistaan tänään 6. kesäkuuta 2019. Kohvakka (Muoviraadin jäsen) ja Lehtinen käsittelevät kirjassa muoviin liittyviä moniulotteisia aiheita kansantajuisesti ja antavat käytännön vinkkejä muovin ja muiden materiaalien kulutuksen vähentämiseen.

Genevessä 29.4.-10.5.2019 järjestetyn kolmen YK:n sopimuksen osapuolikokouksessa sovittiin muun muassa sekalaisen muovijätteen vientikiellosta EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle sekä haitallisten PFOA-yhdisteiden käytön ja valmistuksen lopettamisesta vuoteen 2025 mennessä.

Muovitiekartan tekijäverkosto kokoontui ensimmäisen kerran 5. huhtikuuta ympäristöministeriön järjestämässä Muovifoorumissa. Teemakeskusteluissa tarjottiin tilannekatsaus käynnissä oleviin toimenpiteisiin.

Viiden aktiivisen kansalaisen raati sparraa muovitiekartan toteuttamista kysymyksin ja ehdotuksin ja osallistuu tiekartan tekijöiden tapahtumiin virallisina verkoston jäseninä.