Helsingissä käynnistyy kevään aikana pilottihanke, jonka aikana asiakas voi kertakäyttöisen kahvikupin sijaan lunastaa panttia vastaan mukaansa uudelleen käytettävän kupin.
Kokeiluun on lähdössä mukaan 14 Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaa kahvilaa ja lounasravintolaa, kuten Palmian kahviloita ja henkilöstöravintoloita, Kaivopihan Unicafe sekä Pauligin Kulma & Juvenes. Kokeilun toteuttaa kiertotalousyhtiö Kamupak.
Kamukupiksi nimetyn mukin saa käyttöönsä euron pantilla, joka hyvitetään, kun kupin palauttaa mihin tahansa kokeilussa mukana olevaan kahvilaan tai ravintolaan. Panttijärjestelmä toimii puhelimeen ladattavalla sovelluksella. Halutessaan asiakas voi maksaa ja saada pantin takaisin myös rahana.
”Panttisysteemi on suunniteltu sekä kuluttajille että yrityksille helpoksi ja nopeaksi käyttää. Tavoitteena on saada Kamukuppi vaihtoehdoksi mahdollisimman moneen paikkaan, jotta kupin palauttaminen omaan lähikahvilaan onnistuisi vaivatta”, kertoo Kamupakin perustaja ja toimitusjohtaja Iida Miettinen.
Kestokuppien ympäristövaikutuksia arvioidaan kokeilun aikana
Kokeilussa mukana oleviin kahviloihin ja ravintoloihin toimitetaan yhteensä 10 000 Kamukuppia. Miettinen näkee, että Kamukupille on suuri tarve, sillä kertakäyttöisiä kahvimukeja käytetään Suomessa suuria määriä.
”Muutaman kuukauden kokeilun aikana arvioimme Kamukupin ympäristövaikutuksia ja keräämme palautetta asiakkailta sekä tietoa kuppien käyttöasteesta. Tavoitteemme on, että pilottiin osallistuvissa kahviloissa ja ravintoloissa neljäsosa asiakkaista valitsisi pantillisen kupin”, Miettinen sanoo.
Kamukuppi on valmistettu polypropeenimuovista. Kestokupin ympäristövaikutukset liittyvät vahvasti siihen, kuinka monta kertaa kuppia käytetään.
”Materiaalivalinta on tarkkaan harkittu, sillä polypropyleeni on hyvin käyttöä kestävä muovilaatu. Kamukuppia voi pestä ja käyttää valmistajan tietojen mukaan satoja kertoja, mutta pakkausten jatkuvasta käytöstä ja pesemisestä johtuva kuluminen lyhentää kupin elinkaarta. Valmistajan antamien elinkaarilaskelmien perusteella jo noin 3–5 käyttökerran jälkeen hiilijalanjäljen pitäisi olla samalla tasolla tai alempi PET-muovisiin kertakäyttöisiin kuppeihin verrattuna riippuen siitä, miten pesu on järjestetty. Kun kuppi tulee elinkaarensa päähän, palautamme sen valmistajalle. Sen jälkeen materiaali kierrätetään uusiomuovin raaka-aineeksi”, Miettinen täydentää.
Ympäristöinisteriön erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari toteaa, että kertakäyttöisten ja uudelleen käytettävien annospakkausten elinkaarivaikutusten arviointi ja vertailu keskenään on kuitenkin haastavaa.
”Aiheesta on tehty useita selvityksiä, ja niiden tuloksissa on suurta vaihtelua. Tuloksia ei ole myöskään kovin helppo vertailla keskenään. Haluamme tarkastella ennakkoluulottomasti erilaisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja erityisesti muovisten kertakäyttöisten annospakkausten kulutuksen vähentämiseksi. Kamukupin kaltaisten pilottien avulla saamme kerättyä tärkeää tietoa ja kokemuksia kuluttajilta”, Piekkari lisää.
Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta
Kamupak on yksi kuudesta tahosta, jolle ympäristöministeriö on myöntänyt rahoitusta Muovimiljoona-tukiohjelmasta. Ohjelma on osa Suomen kansallisen muovitiekartan toimeenpanoa.
”Rahoituksen avulla pystymme toteuttamaan kokeilun ja kehittämään palvelumalliamme. Samalla etsimme Muovitiekartan hengessä uusia ja toimivia ratkaisuja, joilla vähennetään kertakäyttöisten muovituotteiden kulutusta take away -myynnissä. Pitkän aikavälin tavoitteemme on vaikuttaa kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja tehdä kestotuotteen valitsemisesta tapa”, Miettinen kertoo.
Kamupak on tuonut jo syksyllä 2019 markkinoille uudelleenkäytettävän take away -lounasrasian, joka on käytössä 12 ravintolassa. Verkosto kasvaa koko ajan. Miettisen mukaan joissain ravintoloissa pantillisia noutorasioita käyttää jopa yli puolet ruokailijoista.
Kamupak toteuttaa kokeilun yhteistyössä Avanto Venturesin vetämän LOOP-ekosysteemin, Helsingin kaupungin ja Borealiksen kanssa.
Aiheesta muualla
Lue lisää Kamupakista yrityksen verkkosivuilta
Kuvat: Kamupak