Johanna Kohvakka: “Toivon, että julkinen keskustelu muoveista perustuu tutkittuun tietoon”

Muoviraadin jäsen Johanna Kohvakka kirjoitti kirjan muoveista, koska hän halusi korjata mediassa esiintyneitä vääriä käsityksiä erilaisten materiaalien eduista ja haitoista. Materiaalitekniikan yliopettaja Liisa Lehtisen kanssa kirjoitettu Hyvä, paha muovi – vähennä viisaasti tarjoaa faktatietoa muovien ympäristövaikutuksista ja antaa vinkkejä kestävämpiin arjen valintoihin.

Muoviraadin jäsenet Mikko Toiviainen, Johanna Kohvakka ja Aino Huotari.

Johanna Kohvakan mukaan mediassa muovit esitetään usein ympäristövaikutuksiaan pahempina ja korvaavat materiaalit taas todellisuutta parempina. Tämä harmitti muun muassa From Waste to Taste -yhdistyksen hankejohtajana työskentelevää Kohvakkaa pitkään. Siksi hän päätti ryhtyä oikomaan väärinkäsityksiä.

Ensimmäisenä askeleena Kohvakka kirjoitti Liisa Lehtisen kanssa keväällä 2018 muoveja käsittelevän blogitekstin. Tekstille oli selvästi tilausta: pian ilmestymisensä jälkeen sitä oli jaettu sosiaalisen median kanavissa yli 20 000 kertaa. Tekstin lukivat myös asiaan perehtyneet Suomen ympäristökeskuksen tutkijat, jotka vinkkasivat Kohvakan ja Lehtisen muoviaiheesta kiinnostuneelle Minerva-kustannukselle. Näin blogi laajeni kirjaprojektiksi, vaikka Kohvakka ei omien sanojensa mukaan koskaan kuvitellut ryhtyvänsä kirjailijaksi.

“Ihmiset haluavat tehdä ekologisesti kestäviä valintoja mutta saattavat pahimmillaan päätyä vaihtoehtoon, jonka elinkaaripäästöt ovat moninkertaiset muoviin verrattuna. Halusimme kirjan avulla tarjota tutkimukseen pohjautuvaa tietoa ja konkreettisia vinkkejä arjen valintoihin ja muovien käytön vähentämiseen sekä kuluttajille että päättäjille”, hän sanoo.

“Muovit voivat myös auttaa päästöjen hillitsemisessä”

Kohvakan ja Lehtisen kirja on otettu positiivisesti vastaan. Se on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, ja seuraavaksi se mahdollisesti käännetään englanniksi. Kirjan potentiaalista maailmanvalloitusta odotellessa Kohvakka nostaa esiin kaksi konkreettista toimea globaalin muoviongelman ratkaisemiseksi.

Panttijärjestelmä tulisi laajentaa koskemaan erilaisten muovituotteiden ryhmiä ja kehitysyhteistyötä pitäisi lisätä sellaisilla alueilla, joilla jätehuolto ja kierrätys toimivat heikosti. Suomessa sen sijaan muovipakkausten keräys tuntuu toimivan hyvin, Kohvakka tuumaa.

“Ihmiset ovat aktivoituneet muovin kierrätyksessä ja uusi pisteitä perustetaan koko ajan lisää.”

Kuva: Vilja Pursiainen / Kaskas Media

Lataa muovitiekartta (pdf)