Kertakäyttömuovin rajoittamista valmistellaan yhdessä

Kesällä 2021 muoviset aterimet, lautaset ja pillit jäävät EU:ssa historiaan. Tuolloin astuu voimaan EU:n kertakäyttömuovidirektiivi, jonka tavoitteena on vähentää muovituotteiden ympäristövaikutuksia. Uudistukset vaikuttavat moniin toimijoihin kansalaisista yrityksiin, joten direktiivin kansallisen täytäntöönpanon valmistelu tehdään yhteistyössä.

Kertakäyttömuovidirektiivi edellyttää erilaisia toimia tuoteryhmästä riippuen. Keinoihin kuuluu suoria tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin ja merkintöihin liittyviä vaatimuksia, tuottajavastuun laajennuksia sekä kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksen vähentämistä. Osa direktiivin vaatimuksista, kuten esimerkiksi tuotekiellot, on toteutettava sellaisenaan, kun taas osassa on keksittävä kansallisia ratkaisuja ja ohjauskeinoja. Uudistukset vaikuttavat näin ollen monenlaisiin toimijoihin.

“Olemme tavanneet kevään aikana aktiivisesti sidosryhmiä ja keränneet laaja-alaisesti erilaisten ryhmien näkemyksiä. Hyödynnämme valmistelussa myös muovitiekartan yhteistyöverkostoa ja jätealan strategista yhteistyöryhmää, jotka työskentelevät tähän läheisesti liittyvien aiheiden parissa”, kertoo direktiivin täytäntöönpanon valmistelusta vastaava lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi ympäristöministeriöstä.

Kevään 2020 aikana ympäristöministeriö on järjestänyt neljä erillistä sidosryhmätilaisuutta, joissa valmistellaan direktiivin täytäntöönpanoa. Koronaviruksen tuomat rajoitukset ovat aiheuttaneet haasteita sidosryhmätyölle, mutta tilaisuuksia on järjestetty verkossa ja sidosryhmät ovat lähettäneet myös kirjallisia kommentteja ministeriölle. Valmisteluun on osallistunut muun muassa tutkimuslaitoksia, ympäristö- ja kansalaisjärjestöjä, ministeriöitä ja viranomaisia, yritysten etujärjestöjä sekä yrityksiä, joiden toimialalla direktiiviä sovelletaan.

Muovituotteiden määrittelyä ja siivouskustannusten pohdintaa

Direktiivi on herättänyt runsaasti keskustelua kevään sidosryhmätilaisuuksissa. Tilaisuuksissa on keskusteltu muun muassa direktiivin piiriin kuuluvista muovituotteista, kalastusvälineiden, kertakäyttöpakkausten ja -mukien tuottajavastuista sekä kuukautissuojien, kosteuspyyhkeiden ja tupakkatuotteiden merkintävaatimuksista.

Keskustelua on herättänyt erityisen paljon se, että direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kertakäyttöisten muovituotteiden määrittelyyn liittyy tulkinnanvaraisuutta, Haavanlammi sanoo. Tilanne kuitenkin selkiytyy komission valmistelemien muovia ja muovituotteita koskevien suuntaviivojen kautta.

“Tuottajia mietityttää myös, kuinka kustannusvastuu muovisten kertakäyttötuotteiden siivoamisesta toteutetaan. Mistä alueista tuottajat ovat vastuussa, ja miten vastuut jaetaan? Emme myöskään tiedä, mikä on kertakäyttöisten muovituotteiden osuus kaikista kerättävistä roskista. Kustannuksia on siis vielä selvitettävä.”

Moni asia on direktiivin täytäntöönpanossa vielä auki. Euroopan komissio valmistelee nyt suuntaviivoja ja täytäntöönpanosäädöksiä direktiivin soveltamiseen, mutta tuotekiellot ja tuotteiden merkintävaatimukset on saatava voimaan EU:n jäsenmaissa jo ensi vuoden heinäkuussa. Ympäristöministeriö onkin sisällyttänyt ne jo niin sanotun EU:n jätesäädöspaketin täytäntöönpanoon liittyvään hallituksen esitykseen. Lisäksi ministeriö on kerännyt sidosryhmiltä laajasti näkemyksiä myös valmisteilla olevista muovia ja muovituotteita koskevista komission suuntaviivoista.

“Sähköpostia on tullut lähetettyä paljon. Olemme saaneet yrityksiltä myös positiivista palautetta osallistamisesta”, Haavanlammi kertoo.

Muovitiekartasta keinoja muovinkulutuksen vähentämiseen

Seuraavassa kesällä 2020 järjestettävässä sidosryhmätilaisuudessa keskustellaan kertakäyttöisten muovituotteiden kulutuksen vähentämisestä. Direktiivin mukaan muovia sisältävien juomamukien ja syömävalmiin ruuan pakkausten kulutusta on vähennettävä kunnianhimoisesti ja pysyvästi vuoteen 2026 mennessä. Suomi voi kuitenkin asettaa itse kansalliset tavoitteensa ja määritellä keinot niiden saavuttamiseksi. Muovinkulutuksen vähentäminen on myös yksi muovitiekartan tavoitteista.

“Haluamme ottaa muovitiekartan verkoston vahvasti mukaan pohtimaan keinoja kulutuksen vähentämiseksi. Tässä muovitiekartalla ja kertakäyttömuovidirektiivillä on selkeä yhteys”, Haavanlammi sanoo.

Yhtenä toimenpiteenä direktiivin täytäntöönpanossa pohditaan muovitiekartassakin mainittuja yritysten ja julkisen sektorin välisiä vapaaehtoisia Green deal -sopimuksia. Green deal -sopimuksissa osapuolet sitoutuvat kunnianhimoisiin ja seurattaviin tavoitteisiin sekä sopivat toimenpiteistä niiden saavuttamiseksi.

“Meille on tärkeää toteuttaa direktiivin täytäntöönpano yhdessä yritysten, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Saavuttaaksemme direktiivin tavoitteet meidän on löydettävä Green deal -sopimuksiin kumppaneita, jotka pystyvät vaikuttamaan kertakäyttömuovin kulutukseen ja haluavat myös sitoutua näihin tavoitteisiin. Lisäksi haluamme kuulla myös kansalaisten mielipiteitä kulutuksen vähentämiseen.”

 

Kuva: Vilja Pursiainen / Kaskas Media

Lataa muovitiekartta (pdf)