Siirry pääsisältöön

Materiaalipassi avuksi rakennusmateriaalin uusiokäyttöön

Olemassa oleviin rakennuksiin on sidottu valtavat määrät materiaalia, jota on tulevaisuudessa tarpeen kierrättää nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt lähtivät selvittämään, miten tieto rakennukseen käytettävistä raaka-aineista pystytään kokoamaan digitaaliseksi materiaalipassiksi.

Kuvassa toimistotalo osoitteessa Hakaniemenranta 6.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt

”Rakennusmateriaalin uusiokäyttö tyssää helposti siihen, ettei kukaan tiedä, mitä materiaalit tarkalleen ottaen sisältävät. Kun vanhaa rakennusta puretaan tai peruskorjataan, ei minnekään ole kirjattu tietoa siitä, sisältääkö purettu materiaali esimerkiksi haitta-aineita. Entä kuka osaa sanoa, onko yhdessä rakennuksessa jo palvellut materiaali ominaisuuksiltaan yhtä käyttökelpoinen kuin vastaava uusi tuote?”, pohtii Senaatti-kiinteistöjen ympäristövastuuasiantuntija Mirkka Rekola.

Jotta rakennusmateriaalien ja rakennusten osien hyödyntäminen uudelleen toisissa rakennuksissa voisi olla arkipäivää, olisi kierrätettävän materiaalin koostumus tunnettava nykyistä paremmin. Materiaalitietojen kokoaminen rakennuksen digitaaliseen materiaalipassiin helpottaisi materiaalien tunnistamista ja sen myötä uusien käyttötarkoitusten löytämistä puretuille rakennuksen osille.

Muovitiekartan rakentamisen toimenpiteeksi on ohjelman valmisteluvaiheessa tunnistettu rakennuslupaan liitettävän rakennuksen tuoteselosteen kehittäminen. Materiaaliselosteasetusta luonnostellaan parhaillaan osana maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Materiaaliselostetta edellytetään jatkossa rakentamislupaa haettaessa. Ympäristöministeriö hyödyntää materiaalipassi-testauksen tuloksia materiaaliselosteasetuksen valmistelussa.

Purkavaa uudisrakentamista ja tehokkaita toimitilamuutoksia

Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt testasivat materiaalipassia vuoden 2020 ajan molemmat omissa rakennushankkeissaan.

”Meillä oli pilotin käynnistyessä tietomallien rakentamista ja tiedonsiirtoa ajatellen sopivassa suunnitteluvaiheessa oleva Helsingin kaupungin vuokra-asunnot Oy:n täydennysrakentamishanke Malmilla. Tontilla oli hieman tehottomasti kaksi matalaa hissitöntä 1980-luvun asuinkerrostaloa, jotka purettiin. Niiden tilalle on kaavoitettu kolme uutta jo rakennussuunnitteluvaiheessa olevaa senioritaloa”, kertoo rakennuttaja-arkkitehti Jorma Tissari Helsingin kaupungilta.

Passin perusidea on se, että siihen on koottu tieto rakennuksen materiaalikoostumuksesta sekä materiaalien jäännösarvosta. Materiaalitietoja voitaisiin hyödyntää, kun rakennusta tai sen osia jonain päivänä korjataan tai puretaan.

”Sekä vanhan purkamisesta että uuden rakentamisesta syntyy aina päästöjä. Kaupunkirakenteen tiivistäminen vanhaa rakennuskantaa purkamalla ja tontteja tehokkaammin kaavoittamalla on kuitenkin yksi tärkeimmistä keinoista saada uusia asuntoja kasvavan kaupungin tarpeisiin, koska kaupungin viheralueille ei juurikaan haluta rakentamista”, Tissari jatkaa.

Senaatti-kiinteistöjen pilottikohteena toimi puolestaan vanhana Opetushallituksen talona tunnettu rakennus Helsingin Hakaniemenrannassa. Monen käyttäjän toimistotaloon toteutettiin tilamuutoksia kolmeen kerrokseen.

Rakennusmateriaalilla voisi olla monta elämää

“Testaamisen kannalta oli erinomaista, että mukana oli sekä uudisrakentamishanke että korjaushanke. Pilotin aikana kävi hyvin ilmi se, että elinkaariajattelu, hankkeen suunnittelu ja tietomallien tuottaminen eivät ole tällä hetkellä optimaalisesti kytköksissä toisiinsa”, toteaa Miika Lemponen tietomallintamisen asiantuntijapalveluja tarjoavasta Tietoa Finland Oy:stä. Lemponen toimi samalla myös tietomallikoordinaattorina pilotissa mukana olleessa Helsingin kaupungin vuokra-asunnot Oy:n hankkeessa.

Kokeilu toteutettiin molemmissa hankkeissa yhdistämällä rakennustuotteiden materiaalitiedot rakennuksen tietomalliin. Palveluntarjoajana toimi hollantilainen yritys Madaster, jonka kehittämän alustapalvelun käyttöä ja soveltuvuutta hankkeissa testattiin. Tavoitteena oli havainnollistaa, millainen prosessi materiaalipassin koostaminen käytännössä on.

”Pilotin aikana pohdimme paljon myös sitä, kuka on materiaalipassin potentiaalinen käyttäjä tai asiakas, eli ketä varten se tuotetaan”, Lemponen sanoo.

Tulevaisuudessa materiaalipassi voisi helpottaa rakennusmateriaalien uusiokäyttöä, kun rakentamisen aikana suunnittelijoiden syöttämät tiedot rakennuksen materiaalikoostumuksesta olisivat tallessa vielä rakennusta purettaessa. Tällöin voisi olla mahdollista ilmoittaa materiaalipasseissa olevia rakennusosia sellaiselle foorumille, jonka kautta niille löytyisi uusi elämä toisessa rakennuksessa.

Rakennusmateriaalien uusiokäyttö laajassa mittakaavassa edellyttää siis myös käytetyn rakennusmateriaalin markkinapaikkaa, jollaisia Suomesta jo löytyy joitakin. Yksi tällainen on Motivan ylläpitämä Materiaalitori, jota Motiva ja ympäristöministeriö kehittävät yhteistyössä.

Havainnekuva toimistosta.
Kuva: Senaatti-kiinteistöt

Pilotti tarjosi maistiaisia tulevaisuudesta

”Madaster-alusta oli meille kaikille vieras, mutta saimme pilotin aikana hyvin kiinni siitä, mitä materiaalipassin tuottaminen vaatii. Ideaalitilanteessa olisi keräämällämme tiedolla lisäksi ollut ohjaava vaikutus suunnitteluun, ja tietoja olisi voinut hyödyntää kustannuspuolen arviointiin sekä elinkaarituloksiin”, Lemponen arvioi.

”Kun on tarpeen ottaa käyttöön jokin uusi järjestelmä, pitäisi sen tietenkin niin hyvin toimiva ja tarkoituksenmukainen, että tarvittava data muodostuu melkein itsestään. Kokeilun aikana havaitsimme, että tietomallimme eivät sisältäneet kaikkea sitä, mitä niissä olisi hyvä olla. Myös ymmärrys siitä, mitä kiertotaloudella tarkoitetaan ja miten elinkaarta suunnitellaan, on tietenkin oltava riittävällä tasolla”, Rekola jatkaa.

”Käytännön tasolla yksi tärkeimmistä havainnoista liittyi siihen, kenen vastuulla materiaalitietojen muokkaaminen ja syöttäminen järjestelmään pitäisi olla. Helpointa olisi keskittää työ yhdelle henkilölle. Lisääntyvät vaatimukset aiheuttavat suunnittelukentälle sen haasteen, että suunnitteluun tarvittavien ammattilaisten määrä kasvaa, mikä tarkoittaa lisätyötä myös suunnittelun ohjaamisen vastuuhenkilöiltä”, Tissari toteaa.

”Materiaalipassi-pilotti antoi meille maistiaisia siitä, miten rakennuksen ja sen osien jakaantumista eri pituisiin elinkaariin ja rakennuksen kierrätettävyyttä voitaisiin kuvata, jos rakennustuotteista olisi tarjolla kaikki niiden elinkaareen liittyvä tieto yhtenäisessä standardoidussa muodossa”, Rekola sanoo.

Lisätietoja:

Madaster-hankkeen loppuraportti (pdf)

Lisätietoja muovitiekartan rakentamisen toimenpidekokonaisuudesta