Siirry pääsisältöön

MicrAgri-hanke tuo tutkijat ja maataloustuottajat yhteen mikromuovien maaperävaikutusten selvittämiseksi

Katekalvoa pellolla.
Katekalvoa pellolla. Kuva: Salla Selonen

Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistivät keväällä 2020 yhteisen MicrAgri-hankkeen, joka tutkii maatalousmaan mikromuoveja ja niiden vaikutusta maaperään. Hanketta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) kautta. Tutkimushanke kestää kolme vuotta ja sen tavoitteena on selvittää, mistä maatalousmaahan tulee mikromuoveja, miten niitä voisi vähentää ja miten nämä muovihiukkaset vaikuttavat eliöihin. Lisäksi hankkeen tavoitteena on löytää sopivia tutkimusmenetelmiä mikromuovien vaikutusten löytämiseksi.

Salla Selonen.
Salla Selonen. Kuva: Timo Vänni.

“Tutkimustietoa mikromuovien vaikutuksista maaperään on vielä varsin vähän saatavilla. Erilaisia mikromuoveja on valtava määrä ja ne voivat vaikuttaa maaperässä eri tavalla. Lisäksi pienenpien hiukkasten pitoisuuksia maaperässä ei edes tiedetä, koska niitä on hankala tutkia. Vesistöissä mikromuovit ja niiden vaikutukset ovat helpommin näkyvillä ja niitä on tutkittu kauemmin”, kertoo erikoistutkija Salla Selonen Suomen ympäristökeskukselta.

Tutkimus käynnistyy

Mikromuoveja voi päätyä maatalousmaahan esimerkiksi erilaisten katemateriaalien, säilörehupaalien, hyönteisverkkojen, kastelujärjestelmien, maatalouskoneiden pinnoitemateriaalien, lannoitteiden, torjunta- aineiden, kasteluveden ja ilmalaskeuman kautta.

MicrAgri-hanke käynnistettiin ottamalla näytteitä kohteista, joissa oli käytetty katemateriaaleja kuten mansikkamuovi, biohajoava katekalvo ja pakkasenestoharso. Näytteitä ottaessa tutkijat havaitsivat, että maataloustuottajat halusivat saada tietoa mikromuoveista ja he olivat myös tehneet itse havaintoja muovipäästöistä. Maataloustuottajat myös keräsivät aktiivisesti muoviriekaleita, mutta ne päätyivät jätteeksi.

“Maatalousmuovien kierrätys on haasteellista, sillä muovit ovat usein likaisia eivätkä ne sovi kiertoon sellaisenaan. Myös keräys- ja kierrätysjärjestelmiä pitäisi entisestään kehittää”, Selonen kertoo.

Näytteiden oton jälkeen tutkijat ovat keskittyneet mikromuovin vaikutuksiin tutkimalla maaperäeläimiä ja muovien vaikutusta kasveihin ja maaperän ominaisuuksiin. “Kokeet ovat vielä kesken, mutta viime vuoden näytteissä yllätti se, että biohajoavissa muoveissa muovinkappaleita näkyi vielä monen vuoden jälkeen. Hajoavuus pohjoisen olosuhteissa ei ole kovin nopeaa.”

Maataloustuottajat mukaan tutkimukseen

Milja Räisänen.
Milja Räisänen.

Parhaillaan tutkijat keräävät tietoa maatalousmuovien käytöstä sekä ehdotuksia keinoista vähentää muovien pääsyä ympäristöön. Tietoa kerätään erillisen kyselyn avulla suoraan maatalousmaatalousyrittäjiltä, viherrakentamisen parissa työskenteleviltä ja kotipuutarhureilta. Tavoitteena on, että vastausten perusteella toiminnanharjoittajat voivat vertaisoppia toisiltaan ja tutkijat voisivat esittää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, jotka tuodaan sitten maataloustuottajien, materiaalien tuottajien ja päätöstentekijöiden käytettäväksi. Kysely on ollut auki elokuusta lähtien ja siihen on vastannut jo noin 250 henkilöä.

“Tosi mukavasti on saatu jo vastauksia, mikä yllätti meidät itsemmekin. On mukava huomata, että asiasta välitetään ja aihe kiinnostaa. Alustavasti vastaukset ovat osoittaneet, että tutkimukselle ja tiedon lisäämiselle on tarvetta.”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Milja Räisänen.

“Toivon, että saisimme kyselyn avulla uutta tietoa ja vinkkejä käytännöistä, jotka viljelijät ovat kokeneet hyväksi muovien ympäristöön pääsyn ehkäisemisessä. Näitä tietoja voimme sitten hankkeessa levittää eteenpäin.”

Kysely on auki lokakuun loppuun astija siihen voi käydä vastaamassa tästä linkistä.

Näin MicrAgri-hanke vastaa Muovitiekartan toimenpide-ehdotukseen

MicrAgri-hanke on liitoksissa kansalliseen muovitiekarttaan, johon on koottu toimia vähentääksemme muoveista aiheutuvia haittoja ja turhaa kulutusta sekä tehostaaksemme muovien kierrätystä ja  korvaavien ratkaisuiden löytymistä.

Sari Kauppi.
Sari Kauppi. Kuva: Kai Widell.

Erityisesti hankkeen tulokset vastaavat muovitiekartan toimenpide-ehdotukseen, jolla halutaan lisätä tietoa muovin vaikutuksista maaperässä sekä etsiä toimenpiteitä pahimpien mikromuovilähteiden vähentämiseksi maatalous- ja puutarhamuovien osalta.

Viestintä ja tiedon jakaminen ovat myös vahvasti MicrAgri-hankkeessa mukana. Juuri meneillään oleva kysely on toteutettu siten, että sen avulla paitsi kerätään tietoa, myös herätetään tietoisuutta muoveista maatalous- ja puutarha-alan toimijoille.

”Toki monet toiminnanharjoittajat ovatkin jo varmasti tähän asiaan valveutuneita ja pohtineet maatalous- ja puutarhamuovien käyttöä. Osinhan niitä voitaisiin korvata esimerkiksi biopohjaisilla ja -hajoavilla tuotteilla, joiden todellinen biohajoavuus maaperässä olisi testattu luotettavasti”, toteaa Sari Kauppi Suomen ympäristökeskukselta.

MicrAgri-hankkeessa lisätään myös tutkimustietoa muoveista maaperässä, sekä selvitetään mikromuovien lähteitä, eli hanke vastaa osaltaan myös tutkimustiedon lisäämiseen tähtäävään toimenpiteeseen.

MicrAgri-hankkeesta voi lukea lisätietoja Suomen ympäristökeskuksen verkkosivuilta.