Siirry pääsisältöön

Mikä muovissa kiinnostaa, Aino Huotari?

Esittelyssä muoviraadin jäsen Aino Huotari.

Mikä sai sinut kiinnostumaan muovihaasteen ratkaisemisesta tai muoviteemasta ylipäänsä?

”Kiinnostuin ensin muoviroskan aiheuttamien ympäristöongelmien, kuten merten ja rantojen roskaantumisen, ratkaisemisesta. Olen sittemmin oppinut paljon lisää muoveista ja etenkin muoviin liittyvien ongelmien mittasuhteista.

Toimiin vapaaehtoisena Nordic Ocean Watch Finland -järjestössä, jossa pyrimme nostamaan esille muoviin liittyviä kysymyksiä ja tarjoamaan seuraajillemme tietoa muoveista, erityisesti merten ja rantojen roskaantumisen näkökulmasta. Pyrin ottamaan kantaa sosiaalisessa mediassa myös muovin kierrätykseen liittyen, jotta mahdollisuudet arvokkaan materiaalin uudelleenkäyttöön parantuisivat”.

Mitkä muovitiekartan toimenpiteet koet erityisen keskeisiksi?

”Muovien talteenoton ja kierrätysratkaisujen edistäminen, roskaantumisen vähentäminen ja osaamisen vieminen Suomen ulkopuolelle ovat mielestäni tärkeimpiä. Pidän keskeisenä myös sitä, että asiantuntijatieto ja käytännön ratkaisut kohtaavat tavalliset kansalaiset.

On tärkeää ratkaista muovihaaste tavoilla, jotka eivät kiihdytä entisestään ilmastokriisiä tai luonnon monimuotoisuuden heikentymistä. Siihen tarvitaan kiertotalouden ratkaisujen hyödyntämistä sekä resurssiviisautta. Toivon myös päättäjiltä riippumatonta asiantuntijatiedon kuuntelemista.

Näen, että tarvitsisimme lisää kierrätettävän muovimateriaalin käsittelylaitoksia, uutta tutkimusta kierrätysmuovien käytöstä sekä siitä, miten jo pakkaussuunnittelussa voidaan vaikuttaa pakkauksen kierrätettävyyteen. Myös lainsäädännöllisiä työkaluja tarvitaan siihen, että valmistajat velvoitetaan käyttämään turvalliseksi todettuja kierrätysmuoveja”.

Miten tavallinen kansalainen voi mielestäsi parhaiten vaikuttaa muovihaasteen ratkaisemiseen?

”Kannustan lähipiiriäni kierrättämään muovit ja pohdin arjessani aktiivisesti sitä, milloin muovin turhaa käyttöä pystyy fiksusti myös välttämään. Oma toimintamme voi toimia positiivisena esimerkkinä myös ympärillä oleville ihmisille.

Tietoa kannattaa hankkia luotettavista, tutkittua tietoa tarjoavista lähteistä, ja oppimastaan kannattaa kertoa myös muille vaikka sosiaalisessa mediassa. Kaupassa voi suosia esimerkiksi kierrätysmuovista valmistettuja pakkauksia ja varmistaa, että omalla työpaikalla muovit päätyvät kierrätykseen. Talkoovoimin järjestetyt rantasiivoukset ovat myös tosi kivoja tapahtumia, jossa voi ulkoilun lomassa tavata uusia ihmisiä ja pitää huolta meidän yhteisestä ympäristöstä.

Panostamalla yhteiskunnassa ympäristökasvatukseen ja tiedon saavutettavuuteen, voimme vahvistaa ihmisten luontosuhdetta, mikä toivottavasti näkyy roskaantumisen vähenemisenä. Lisäämällä tietoisuutta materiaalien kierrätysarvosta muuttaa myös käsitys jätteestä ihmisten mielessä.

Olennaista on, että kierrätysinfra Suomessa toimii – muuten kansalaisten toiminta jää puolitiehen. Tärkeää on myös hahmottaa asioiden mittasuhteet: yksilön teoilla on väliä, mutta jos saamme jotain liikahtamaan suuremmalla tasolla, esimerkiksi materiaalin valmistuksessa tai sen kierrätyksessä, on sillä suuremmat vaikutukset meidän kaikkien arkeen. Myös palautteen antaminen on tärkeää, eli jos jokin taho on tehnyt jotain onnistuneesti, kannattaa siitä pitää meteliä ja muistaa kehua”.

Kuka Aino Huotari?

Aino Huotari on freelance-valokuvaaja ja toimittaja, joka käsittelee työssään ympäristökysymyksiä kuten Itämeren suojelua ja ilmastokriisiä. Hän toimii myös talviurheilijoiden ilmastoliike Protect Our Winters Finlandin lähettiläänä ja aktiivina merten hyvinvointia edistävässä Nordic Ocean Watch Finlandissa. Aino uskoo, että kehittämällä kiertotalouden periaatteilla toimivaa yhteiskuntaa, voimme hillitä vallitsevia ekologisia kestävyyskriisejä, mutta tarvitsemme myös mielen ja kulttuurin murroksen, jotta käsityksemme hyvästä elämästä ottaisi huomioon luonnon rajalliset resurssit ja kantokyvyn.

Lue lisää muoviraadista,