Miksi ja miten Itämerta pitää suojella? Ympäristöneuvos ja Itämeri-aktiivi vastaavat

Kesän tullessa veneily, mökkeily ja uinti tuovat suomalaiset meren äärelle. Kirkkaan sinisen veden sijaan Itämerestä löytyy kuitenkin muoviroskaa ja levälauttoja. Kysyimme, mistä Itämeren ongelmissa on kyse ja miten ne voi ratkaista. Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Maria Laamanen ja muoviraadin jäsen, Nordic Ocean Watch Finlandin aktiivi Aino Huotari vastaavat.

Miten Itämeri voi nyt?

Maria Laamanen: Vaikka Itämeren tilanne on edelleen heikko, parannusta on tapahtunut viime vuosikymmenien aikana. 60–70-luvuilla oli pelko, että hylkeet ja merikotkat menetetään metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen takia. Nyt olemme aivan toisessa tilanteessa, sillä joidenkin mielestä niitä on jopa liikaa. Myös ravinnekuormitusta on onnistuttu leikkaamaan huomattavasti. Itämeri voi siis paremmin, mutta ilmastonmuutos tuo uusia ongelmia.

Aino Huotari: Kun olin nuorempi, puhuttiin paljon siitä, kuinka likainen ja saastunut Itämeri on. On hyvä huomata että kehitystä on tapahtunut. Se miten puhumme Itämerestä vaikuttaa ihmisten halukkuuteen suojella merta: suojelun edistysaskelista viestiminen motivoi enemmän, sillä se osoittaa, että toivoa on. Itämeren suojelu on myös ilmastoteko.

Vaikka parannusta on tapahtunut, Itämeren tila on edelleen heikko. Mitä tilan heikkeneminen käytännössä tarkoittaa?

Laamanen: Itämeren tila heikkenee, kun sinne päätyy jotain sinne kuulumatonta, kuten ravinteita ja muovia, tai sen luonnonvaroja käytetään liikaa. Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen. Mereen päätyy liikaa ravinteita, joka johtaa sameaan veteen, leväkukintoihin ja pohjien hapettomuuteen. Rehevöityminen, saastuminen ja liikakalastus vähentävät myös luonnon monimuotoisuutta, joka on Itämeren toinen suuri ongelma.

Huotari: Tavallisille ihmisille Itämeren roskaantuminen on tutuin ongelma, koska sen voi nähdä itse rannalla. Muut mereen liittyvät ongelmat, kuten ravinnepäästöt, ovat monimutkaisempia ja yksittäisellä ihmisellä on vähemmän vaikutusta niihin. On kuitenkin tärkeä muistaa, että meidän näkemämme roska on vain jäävuoren huippu. Meren pinnan alla on vielä enemmän haasteita.

Miten Suomi suojelee Itämerta?

Huotari: Suomessa on paljon tietotaitoa meren suojelusta, jota on viety myös ulkomaille. Suomalaiset ovat auttaneet esimerkiksi Venäjällä jätevesien puhdistuksessa, joka tukee koko Itämeren hyvinvointia. Vesi ei katso valtion rajoja, vaan hyödyt ovat yhteisiä.

Laamanen: Parhaillaan hallitus tehostaa toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi. Monessa asiassa tulee keskittyä juurisyyn ratkaisuun. Esimerkiksi muovin tuotantoa ja kulutusta tulee hillitä, sillä pelkkä roskan siivoaminen ei ratkaise ongelmaa. Myös EU:lla on oma Itämeri-strategia. Unionin päätökset, kuten monipuolinen ympäristölainsäädäntö, suojelevat Itämerta. Myös yhteistyö Venäjän kanssa on tärkeää.

Miten tavallinen kansalainen voi suojella Itämerta?

Huotari: Jokainen voi vaikuttaa arjessaan vähentämällä roskaamista. Järjestötoiminta on hyvä seuraava askel. Yhdessä tekeminen on toimiva lääke voimattomuuden tunteeseen, jota ympäristöhaasteet luovat.

Laamanen: Me ympäristöministeriössä pyrimme tekemään mahdollisimman paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa Itämeren suojelemiseksi. Tietoa on paljon tarjolla ja on tärkeää, että kansalaiset ovat kiinnostuneita ja ottavat selvää Itämeren suojelusta. Kun on tietoa ja halua vaikuttaa, esimerkiksi sosiaalisen median kautta voi saada äänensä kuuluviin.

Huotari: Kannustan ottamaan yhteyttä päättäviin elimiin, sillä poliittisen paineen luominen on tehokas tapa vaikuttaa. 10 minuutissa kirjoitettu sähköposti vaikka omalle ehdokkaalle näyttää päättäjälle, että Itämeren hyvinvointi on tärkeä asia kansalaisille.

Laamanen: Valtiolla on monia tapoja kuulla kansalaisia ja eri sidosryhmiä. Esimerkiksi päivitetyt vesienhoitosuunnitelmat ja merenhoitosuunnitelma ovat tulossa kuulemiseen vuoden vaihteessa. Ottamalla selvää, kertomalla oman mielipiteensä ja vaatimalla lisää toimia voi vaikuttaa Itämeren kuntoon nyt ja tulevaisuudessa.

 

Kuva: Julius Jansson / Unsplash

Lataa muovitiekartta (pdf)