Pian käynnistyvä PlastLIFE-hanke kokoaa laajan joukon suomalaisia toimijoita yhteistyöhön muovin kiertotalouden eteen. Hanke toteuttaa kansallisen Muovitiekartan tuttuja tavoitteita: vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa. PlastLIFE esittäytyi Muovifoorumissa, joka kokoontui 26.10. Helsinkiin Pikku-Finlandiaan.
Euroopan unionin,viiden kotimaisen rahoittajan sekä partnerien itsensä rahoittamaa PlastLIFE-hanketta alettiin valmistella jo pari vuotta sitten. Nyt edessä on massiivinen seitsemän vuotta kestävä ja 20 miljoonan euron arvoinen hanke. Sitä toteuttaa 17 partneria
“Kun PlastLIFE aikanaan päättyy, Muovitiekartta on pantu toimeen ja meillä Suomessa on kestävä muovien kiertotalous. Kansainvälisen yhteistyön avulla vaikutamme myös Suomen rajojen ulkopuolella”, sanoo erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta, joka vetää PlastLIFE-hanketta.
PlastLIFE pureutuu käyttäytymisen muutokseen: siihen, miten kuluttajat tiedostavat muovien kiertotalouden merkityksen ja toimivat. Toiseksi tavoitteena on muuttaa muovien kulutus ja tuotanto kiertotalousmyötäisiksi. Kun lisäksi kierrätys lisääntyy ja roskaantuminen vähenee, hanke on saavuttanut tavoitteensa.
“Maksimaalinen vaikuttavuus edellyttää myös hankkeen tulosten tehokasta viestintää ja käyttöönottoa politiikan teossa ja säädösvalmistelussa”, Dahlbo sanoo.
Kansalaiset ja yritykset voivat olla muovihaasteen ratkaisijoita
Muovifoorumissa pureuduttiin PlastLIFEn teemoihin myös paneelikeskustelussa, jossa oli mukana konsortion edustajia.
“Tiedon lisäämisen kautta tapahtuva asennemuutos on se, mitä ruohonjuuritasolla voidaan tehdä muovihaasteen ratkaisemiseksi. Pyrimme vaikuttamaan näihin asioihin Pidä Saaristo Siistinä ry:ssä esimerkiksi kansalaistiede- ja ympäristökasvatusohjelman kautta. Pelkkä rantojen siivoaminen on varsinaisen haasteen laastarointia, ja muovihaasteen ratkaisemiseksi pitää päästä roskaantumisen juurisyihin. Omin käsin siivoaminen on kuitenkin tärkeä osa asennemuutoksen syntymisessä”, ohjelmapäällikkö Julia Jännäri Pidä Saaristo Siistinä ry:sä sanoo.
Laajempaa roolia kansalaisille muovien kiertotaloudessa peräänkuuluttaa myös Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Kati Pitkänen.
“Kansalaiset haluaisivat vähentää muovin kulutustaan, mutta moni kokee olevansa voimaton. Ihmiset kokevat, etteivät he voi itse vähentää muovien määrää. Haluamme selvittää, millaisia kokemuksia ja mahdollisuuksia osallistua muovien kiertotalouteen ihmisillä on. Kansalaiset kannattaa ottaa mukaan putken alkupäähän miettimään innovatiivisia ratkaisuja muovihaasteen taklaamiseksi”, sanoo Pitkänen.
“Lähestymme PlastLIFEssa muovihaastetta myös muotoilun näkökulmasta – muotoilijat ovat hyvin ratkaisukeskeisiä. Tutkimme, miten muovia voi korvata muilla materiaaleilla sekä miten helpottaa arjen ja kodin käytäntöjä. Hyvällä tuotesuunnittelulla voidaan vähentää muovien aiheuttamia haittoja. On myös tärkeää huomata, että yritykset toimivat hiekkalaatikossa, jota rajoittaa lainsäädäntö. Tämän hiekkalaatikon kokoon pitää vaikuttaa”, professori, varadekaani Jonna Häkkilä Lapin yliopistosta sanoo.
Myös Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Sanna Suikkanen näkee yrityksillä paljon mahdollisuuksia olla muovihaasteen ratkaisijoita.
“Yritykset voivat huolehtia siitä, ettei niiden toiminnoista pääse roskia ympäristöön. Tähän tarvitaan jätehuoltoa ja työntekijöiden opastusta. Esimerkiksi rakennusteollisuus on yksi makroroskan suuria lähteitä. Louhinnassa käytetyt panoslangat voivat lähteä kellumaan ja kertyä isoissa määrin meren rannikoille”, Suikkanen sanoo.
Muovifoorumi kokoontui 26.10.2022 Pikku-Finlandiassa, Helsingissä. Tilaisuus suuntasi katseet kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa vuoteen 2030.