Siirry pääsisältöön

Muovifoorumin satoa: Kuinka muovin ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskevan tiedon saatavuutta voitaisiin parantaa?

Ihmiset altistuvat arjessa muoveille monin tavoin, minkä lisäksi muoviroskaa päätyy luontoon suuria määriä. Tietoa muovin ympäristö- ja terveysvaikutuksista on kuitenkin vielä melko vähän siihen nähden, kuinka paljon muovia on edellisten vuosikymmenten aikana valmistettu ja käytetty. Tutkimusta onneksi tehdään tällä hetkellä paljon, ja julkaisujen määrä kasvaa koko ajan.

”Muovin terveysvaikutuksiin liittyen isoja aukkoja tutkimustiedossa on erityisesti muoville altistumisessa sekä siinä, miten elimistöön joko hengityksen, ravinnon tai jopa ihon kautta päätyneet muovihiukkaset käyttäytyvät. Altistumisen tutkimuksesta puuttuvat kansainvälisesti standardoidut ja harmonisoidut tutkimusmenetelmät, mikä hankaloittaa tutkimustulosten vertailua. Lisäksi tarvittaisiin uusia menetelmiä nanokokoisten muovihiukkasten tutkimiseksi”, luettelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Merja Korkalainen.

Muovin ympäristövaikutuksiin liittyvä tutkimus puolestaan on painottunut makromuoveihin, eli isoihin muovikappaleisiin. Sen sijaan mikromuovipuolella tutkimustietoa on vielä melko vähän.

Muovin haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen on hankala tutkia

“Muovin vaikutuksista ihmisen terveyteen ei valitettavasti vielä tiedetä kovinkaan paljon, minkä lisäksi tieto on aika epävarmaa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole julkaistu yhtään tutkimusta, joka olisi osoittanut suoria terveysvaikutuksia ihmisissä. Muoville altistumisen vaikutuksia on tutkittu koe-eläimillä sekä solumalleilla toteutettujen tutkimusten kautta”, Korkalainen sanoo.

”Näissä tutkimuksissa muovien on havaittu aiheuttavan eniten oksidatiivisen eli hapettavan stressin sekä tulehdusreaktioiden lisääntymistä ja aineenvaihdunnan häiriöitä. Lisäksi on tehty havaintoja muovien kertymisestä kudoksiin. Joitakin havaintoja on myös toksisista vaikutuksista hermostolle tai lisääntymiselle”, Korkalainen jatkaa.

Hän muistuttaa, että ennen kuin näistä vaikutuksista huolestuu, pitää ottaa huomioon se, että eläinkokeet on tehty todella suurilla muovipitoisuuksilla. Todellisuudessa ihminen altistuu arjessa huomattavasti pienemmälle määrälle muovihiukkasia, eikä eläinkokeista saatua tietoa voi siksikään kovin hyvin verrata ihmisen normaaliin arjessa tapahtuvaan altistumiseen.

”Tutkimusten mukaan suurin osa – yli 90 prosenttia – ihmisten ruoansulatuselimistöön päätyvästä muovista poistuu luonnollista reittiä aiheuttamatta minkäänlaisia vaikutuksia. Nykytietämyksen mukaan muoveista ei aiheudu terveysriskiä ihmisille tällä altistustasolla. Olisi kuitenkin tärkeää saada tietoa pitkäaikaisen altistumisen vaikutuksista sekä nanomuovien mahdollisista terveysvaikutuksista”.

Mitä muovin ympäristövaikutuksista todella tiedetään?

“Ympäristövaikutuksiin liittyen tietoa löytyy jo melko hyvin muovin päästölähteistä sekä eri kulkeutumisreiteistä. Lisäksi viitteet suurten muovikappaleiden vaikutuksista ympäristöön ovat aika selkeitä. Tiedämme, että monen eri ryhmän eliöt takertuvat isoihin muovikappaleisiin ja voivat syödä niitä erehdyksessä. Tämä aiheuttaa eliöille erilaisia fyysisiä ongelmia ja voi johtaa jopa niiden kuolemaan. Lisäksi eliöyhteisön rakenne voi muuttua muovin vaikutuksesta, jos esimerkiksi merenpohjaan laskeutuu iso kalvomainen muovi, joka tukahduttaa pohjan eliöyhteisöä ja sedimentin pintaa estäen esimerkiksi kaasujenvaihdon”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Päivi Fjäder sanoo.

Tiedetään myös, että erilaiset taudinaiheuttajat sekä vieraslajit voivat kulkeutua isompien muovikappaleiden mukana.

”Mikromuovipuolella tutkimustietoa vaikutuksista on vielä melko vähän. Tutkimus keskittyy pitkälti vesiympäristöön, eikä ole kattavaa esimerkiksi eri lajien osalta. Maaperään liittyvä tutkimus myös selvästi laahaa jäljessä siitäkin huolimatta, että muovien maaperään kohdistuva kuormitus voi olla toiminnoista riippuen jopa 20 kertaa suurempaa kuin vesiympäristöön”, Fjäder jatkaa.

”Muoveilla on edelleen lukuisia perusteltuja käyttökohteita esimerkiksi terveydenhuollossa ja elintarvikepuolella. Roskaantumiseen liittyvän tutkimustiedon valossa selkeä viesti kuitenkin on, että kertakäyttökulttuurista tulisi luopua”.

Muovia korvaavien materiaalien ympäristövaikutuksia olisi Fjäderin mukaan syytä tutkia myös nykyistä enemmän. Hän tuo esiin sen, että muovia korvaavia ratkaisuja mietittäessä olisi tärkeää arvioida kattavasti tuotteiden ja materiaalien koko elinkaarta ja kestävyyttä. Tärkeää olisi huomioida myös elinkaaren loppuvaihe, eli mitä tuotteelle tai materiaalille tapahtuu käytön jälkeen.

Tutkimustieto laajasti käyttöön

Kapea-alainen tutkimus ei yksinään riitä, vaan tarvittaisiin lisää sekä kotimaista että kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

”Tarvitsisimme lisää yhteishankkeita, joissa on monelta eri alalta toimijoita mukana. Lisäksi kun uutta tutkimustietoa tuotetaan, pitäisi se saada jaettua laajasti eri toimijoiden käyttöön”, Fjäder toteaa.

”Näen tärkeänä, että me asiantuntijat seuraisimme aktiivisesti kansainvälistä tutkimusta ja arvioisimme ja avaisimme näitä tutkimustuloksia kirjoittamalla niistä mm. artikkeleita ja blogeja sekä olemalla aktiivisempia sosiaalisessa mediassa”, Korkalainen sanoo.

Mysteeri-hankkeessa etsitty ratkaisuja muovin haitallisten ympäristö- ja terveysvaikutusten vähentämiseksi

Suomen ympäristökeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisessä Mysteeri-hankkeessa selvitetään muovien haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia sekä mahdollisuuksia niiden vähentämiseksi. Ympäristöministeriön rahoittama hanke päättyy vuoden lopussa.

”Osana Mysteeri-hanketta toteutetusta kyselytutkimuksesta nousi selkeästi esiin, että tarvittaisiin yksi foorumi, mistä ajantasaista ja puolueetonta tutkimustietoa saisi. Lisäksi ilmeni tarve parantaa tiedon hyödynnettävyyttä, sillä tutkimustuloksia pystyy vain harvoin soveltamaan suoraan käytäntöön”, Fjäder sanoo.

Artikkeli pohjautuu 29.10.2021 järjestetyssä Muovifoorumi-tapahtumassa käytyyn paneelikeskusteluun.

Mysteeri-hankkeen esittely videolla:

Artikkelisarjan muut osat

Muovifoorumin satoa: Kierrätetyn muovin käytön lisääminen

Muovifoorumin satoa: Kuinka muovia korvaavien ratkaisujen kestävyyttä voidaan arvioida?

Muovifoorumin satoa: Muovin kierrätyksen arvoketjun vahvistaminen