Siirry pääsisältöön

Muovifoorumin satoa: Muovin kierrätyksen arvoketjun vahvistaminen

Parhaassa tapauksessa käytetty muovituote päätyy sellaisenaan heti uudelleen käyttöön. Silloin kun se ei ole mahdollista, pitäisi muovi saada kierrätykseen ja materiaali hyödynnettäväksi. Muovin kierrätyksen kokonaisuutta on kuitenkin vahvistettava, mikä edellyttää muutoksia koko arvoketjuun.

Tämä arvoketju pitää sisällään kaiken tuotteiden raaka-aineista, suunnittelusta ja valmistuksesta lähtien aina logistiikkaan, kauppaan ja kuluttajiin saakka. Arvoketjun viimeinen lenkki muodostuu siitä, mitä tuotteelle tapahtuu käytön jälkeen.

Muovifoorumissa muovin kierrätyksen arvoketjun vahvistamisesta keskustelemassa Jyrki Alkio, Tiina Kotipelto, Sami Salmijärvi, Merja Saarnilehto ja Jussi Kauppila.

EU:n kunnianhimoiset tavoitteet vauhdittavat kehitystä – myös kuluttajat ja yritykset tärkeässä roolissa

Arvoketjun rakentumiseen tarvitaan yrityksiä, lainsäätäjiä ja tutkimuslaitoksia. Myöskään kuluttajien roolia ei pidä unohtaa. Muovin kierrätykseen on tulossa suuria muutoksia, kun pakkausmuovin erilliskeräys tulee Suomessa pian pakolliseksi yli viiden asuinhuoneiston kiinteistöille taajamissa ja aluekeräyspisteiden määrä nostetaan 1000:een nykyisestä 600:sta ja myös yritysterminaaleja tulee lisää.

”Jos lainsäädäntöpuolelta hakee isoa kuvaa missä me nyt olemme, niin tällä hetkellä luomme tarjontaa muoville ja kierrätysmateriaalille. Erilliskeräysvelvoitteiden voimaantulon ja polttoväylän tukkimisen jälkeen seuraava luonteva askel olisi kysynnän ja kierrätysliiketoiminnan avustaminen”, toteaa hallitussihteeri Jussi Kauppila ympäristöministeriöstä.

EU on asettanut tavoitteeksi, että pakkausmuovista saadaan kerättyä talteen EU-alueella 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

”Jälkikäteen on hankala arvioida luotettavasti, mikä sääntelyn ja markkinaehtoisen toiminnan välinen suhde on. Esimerkiksi muovin erilliskeräyksen käynnistymiseen liittyen meillä on vasta nyt tulossa valtakunnalliset erilliskeräysvelvoitteet muovipakkauksille. Kuitenkin Suomessa on jo pitkään järjestetty muovinkeräystä markkinaehtoisesti. Toisaalta jo monta vuotta on ollut tiedossa, että EU aikoo asettaa vaatimuksia muovipakkausten erilliskeräyksestä ja nostaa kierrätystavoitteita. Tämä on osaltaan herätellyt toimijoita tehostamaan muovinkeräystä”, Kauppila jatkaa.

”Kansalaisten kiinnostus muoviasioita kohtaan on ollut viime vuosina suurta, millä on myös iso merkitys. Lisäksi haluaisin nostaa esiin yritysten vapaaehtoiset toimet, sillä nekin ovat olleet merkittävässä roolissa, kun mietitään millä keinoilla arvoketjua on tähän mennessä saatu vahvistettua”, sanoo ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto.

Kierrätyksen tehostaminen vaatii investointeja kierrätyslaitoksiin sekä kierrätysteknologioiden kehittämistä

Jotta kierrätetty muovi voidaan hyödyntää, pitää muovipakkaukset saada ensin kerättyä talteen. Tämä edellyttää tehokasta logistiikkaa. Kapasiteettia ja menetelmiä laadultaan vaihtelevan muovijätteen käsittelyyn on oltava riittävästi.

”Muovin kierrätyksessä perusprosessit toimivat, mutta tarve uusille innovaatioille on ilmeinen. Kehittämistarpeet liittyvät esimerkiksi siihen, miten muovi saadaan kerättyä talteen ja kuinka sitä pystytään nykyisillä mekaanisilla prosesseilla käsittelemään ja jatkojalostamaan. Haluaisin hieman haastaa myös polttoreitin tukkimista, koska joissain tapauksissa jätteenpoltto saattaa olla ainoa mahdollinen ratkaisu. Polttamisen pitää kuitenkin olla hiilidioksidivapaata”, Fortumin Kierrätys- ja jätepalvelut -yksikön strategiajohtaja Sami Salmijärvi arvioi.

Kerätyn materiaalin hyödyntämistä voidaan tehostaa kahdella tavalla: joko parantamalla kerättävän muovin laatua, mikä edellyttää tarkkuutta kuluttajilta ja muovijätettä tuottavilta yrityksiltä tai kehittämällä toimivampia tapoja käsitellä likaantuneita muoveja. Käsittelykapasiteettia ylipäänsä tarvitaan lisää, kun koko ajan yhä suurempi osa muovipakkauksista saadaan kerättyä talteen.

“Muovin mekaanista kierrätystä tarvitaan jatkossakin ainakin koville ja arvokkaammille muoveille. Lisäksi polttamisesta olisi tehtävä kierrätysprosessi, jossa poltossa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ja yhdistetään esimerkiksi vedyn kanssa uusiksi hiilivedyiksi, kuten muoveiksi. Prosessi siis mahdollistaa sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämisen että pullonkaularesurssiksi muodostuvan hiilen kierron. Tämä kokonaisuus tulee vaatimaan meiltä paljon panostusta ja innovaatiota”, Salmijärvi sanoo.

”Kun jätemuovin vienti kaatopaikoille kiellettiin, alettiin muovia polttaa ja hyödyntää yhä enemmän myös energiaksi. Nyt tavoitteena on edistää materiaalikiertoa ja saada kierrätetty muovi käyttöön.  Muovipakkausten kierrätysaste pitäisi saada nostettua 50 prosenttiin. Sitten on vielä kaikki muu muovi, josta osa on aika hankala kierrättää. Siksi poltto tulee varmaankin säilymään kierrätyksen rinnalla”, Saarnilehto toteaa.

”Häiriötilanne raaka-ainemarkkinoilla sekä koronapandemia ovat aiheuttaneet epävarmuutta, eivätkä kaikki tahot uskalla investoida. Uusien investointien puute taas jarruttaa kehitystä”, sanoo kehityspäällikkö Tiina Kotipelto Keskosta.

Mitä kuluttajat odottavat?

Jotta muovi päätyisi kiertoon, täytyy kierrätyksen olla mahdollisimman helppoa ja vaivatonta. Myös kierrätysmuovista valmistettuja tuotteita pitäisi saada markkinoille yhä enemmän.

”Kaksi miljoonaa asiakaskohtaamista päivässä antavat meille arvokasta tietoa kuluttajien odotuksista. Tiedämme, että asiakkaamme arvostavat mahdollisuutta vastuullisiin ja arkea helpottaviin valintoihin. Esimerkiksi kierrätyspisteet kauppojen yhteydessä ovat asiakkaillemme todella tärkeitä. Olemme tehneet pitkäjänteisesti töitä Keskon päivittäistavarakaupan puolella omasta toiminnastamme syntyvien jätteiden kierrätysasteen nostamiseksi. tällä hetkellä kierrätysasteemme on lähes 80 prosenttia. Kirkasta kalvomuovia olemme erilliskeränneet 90-luvulta saakka”, Kotipelto toteaa.

Toimiva muovin kiertotalous tarvitsee avointa vuoropuhelua ja laaja-alaista yhteistyötä

Innovaatioiden ja investointien ohella tarvittaisiin laaja-alaista vuoropuhelua ja yhteistyötä eri toimijoiden ja toimialojen välillä. Päätöksenteon tueksi tarvitaan myös tutkimusta.

”Yksi yhteistyön väline on vuonna 2018 julkaistu kansallinen muovitiekartta, jonka päämääränä on muovin kierrätyksen tehostaminen ja muovia korvaavien ratkaisujen hakeminen. Keskeisiä muovitiekartan tavoitteita ovat muovin ympäristöhaittojen pienentäminen ja turhan muovin kulutuksen vähentäminen. Muovitiekartan toimeenpanoa on edistetty lainsäädännöllä sekä vapaaehtoisin keinoin, joista yksi tärkeä on ollut rakentamisen muovien green deal”, Saarnilehto kertoo.

Tilaa voisi olla vielä ainakin jonkinlaiselle muovitoimijoiden klusterille, joka yhdistäisi alan yritykset pohtimaan ratkaisuja muovin arvoketjun vahvistamiseksi.

Muovin kierrätyksen arvoketju

Grafiikka kuvaa muovin kierrätyksen arvoketjua. Kuvassa lukee: Tutkimus, lainsäädäntö, yhteistyö, kansalaiset. 1. Tuotesuunnittelu. 2. Raaka-ainetuotanto: biopohjaiset, fossiiliset. 3. Prosessointi: uusi muovi, kierrätetty muovi. 4. Tuotteiden valmistus. 5. Kauppa ja logistiikka. 6. Käyttö. 7. Keräys, lajittelu ja kierrätys. Poltto. Uusiokäyttö.

Muovin kierrätyksen arvoketjun alkupäässä ovat tuotteen suunnittelu, raaka-aineen tuotanto ja prosessointi sekä tuotteen valmistus. Tuotteen kuljetus ja myynti ovat olennaisia lenkkejä arvoketjussa ennen tuotteen päätymistä käyttöön. Arvoketjun alkupää määrittelee pitkälti sen, onko tuote kierrätettävissä, mutta tuotteen käyttäjällä ja tarjolla olevilla lajittelumahdollisuuksilla on ratkaiseva merkitys sen suhteen, mitä tuotteelle sen elinkaaren loppupäässä tapahtuu. Osa materiaalista, kuten pantilliset muovipullot, saadaan hyvin osaksi suljettua kiertoa, osa muovituotteista päätyy sellaisenaan suoraan käytettäväksi uudelleen, osa menee mekaaniseen kierrätysprosessiin ja osa poltetaan ja hyödynnetään energiantuotannossa. Tulevaisuudessa muovin kemiallisella kierrätyksellä saattaa olla oma paikkansa arvoketjussa osana materiaalikiertoa.

Artikkeli pohjautuu 29.10.2021 järjestetyssä Muovifoorumi-tapahtumassa käytyyn paneelikeskusteluun.

Artikkelisarjan muut osat

Muovifoorumin satoa: Kuinka muovia korvaavien ratkaisujen kestävyyttä voidaan arvioida?

Muovifoorumin satoa: Kierrätetyn muovin käytön lisääminen

Muovifoorumin satoa: Kuinka muovin ympäristö- ja terveysvaikutuksia koskevan tiedon saatavuutta voitaisiin parantaa?