Muovin kulutusta vähennetään myös vapaaehtoisin keinoin

Muoviin liittyviä haasteita pyritään ratkaisemaan lainsäädännön kehittämisen rinnalla myös vapaaehtoisin keinoin. Yhtenä ohjauskeinona käytetään green deal -sopimuksia, joilla etsitään yhteisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin sekä kiertotalouden edistämiseksi.

Vapaaehtoinen sopimus solmitaan joko valtion ja elinkeinoelämän tai valtion ja kuntien välillä. Ympäristöministeriö on solminut eri tahojen kanssa yhteensä kahdeksan green deal -sopimusta, joista kaksi liittyy muoveihin. Kolmatta hahmotellaan parhaillaan.

Kertakäyttöisiä muovimukeja

Green deal syntyy yhteistyöllä

”Muovitiekartan toimeenpanon välineeksi green dealit sopivat hyvin, sillä muoviin liittyviä haasteita ei voi kukaan yksin ratkaista. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri toimialojen ja sektorien välillä. Parhaimmillaan sopimuksella taklataan haasteita yhdessä koko arvoketjun kesken”, toteaa erityisasiantuntija Leena-Kaisa Piekkari ympäristöministeriöstä.

Piekkari koordinoi green deal -sopimusten valmistelua ja kehitystyötä ministeriössä. Yhteistyö sidosryhmien kanssa on valmisteluvaiheessa keskeisessä roolissa.

”Kun alamme valmistella uutta sopimusta, kutsumme sopimuksen kannalta keskeiset sidosryhmät, kuten toimialajärjestöt tai kiinnostuneet kunnat yhteiseen neuvottelupöytään. Sopimuksen valmistelu voi koostua useista neuvotteluista, yritysten tai muiden sidosryhmien kanssa järjestettävistä työpajoista tai muusta valmistelutyöstä. Näissä keskusteluissa syntyy arvokkaita ideoita ja huomioita, joiden pohjalta tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan”, Piekkari täsmentää.

Pelkkä sopimus ei vielä muuta maailmaa. Varsinainen työ tavoitteiden saavuttamiseksi alkaa vasta sitten, kun yritykset sekä muut organisaatiot, kuten kunnat, lähtevät toteuttamaan green dealiin kirjattuja toimenpiteitä. Sopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin sitoutuneet organisaatiot raportoivat tuloksistaan sitoumus2050.fi-sivuston kautta.

Rakentamisen muovien erilliskeräys ja kierrätys tehokkaammaksi

Tuorein muoveihin liittyvä green deal -sopimus julkaistiin joulukuussa 2020. Rakentamisen kalvomuoveja koskeva sopimus on vaikuttava muovitiekartan toimeenpanon näkökulmasta, sillä rakennusala on merkittävä muovien käyttäjä. Samalla Suomi pystyy jo etukäteen varautumaan EU:n suunnitelmiin kiristää muovien kierrätystavoitteita ja lisätä kierrätysmateriaalien hyödyntämistä.

”Sopimuksen valmistelun aikana tunnistimme uusia tahoja, jotka oli tärkeää saada keskusteluihin mukaan. Useiden neuvottelukierrosten jälkeen syntyi reilussa vuodessa kunnianhimoinen sopimus, jossa ovat mukana lähes kaikki keskeiset toimialajärjestöt teollisuudesta kaupan alaan ja rakentamisesta jätehuoltoon sekä lisäksi esimerkiksi kuntasektori”.

Sopimuksen lähtökohdaksi otettiin muovien nykyistä parempi tunnistaminen rakentamisessa ja rakentamisen toimitusketjussa sekä muovijätteen tehokkaampi lajittelu työmailla. Sopimuksen yhtenä tavoitteena on, että kalvomuovien valmistuksessa käytettävästä raaka-aineesta vähintään 40 prosenttia on kierrätysmateriaalia vuoteen 2027 mennessä.

Kalvomuoveilla suojattuja rakennustarvikkeita rakennustyömaalla.
Kuvassa kalvomuoveja rakennustyömaalla Helsingin Jätkäsaaressa.

Ensimmäisen green deal -sopimuksen tavoitteena muovikassien kulutuksen vähentäminen

Suomen ensimmäinen green deal -sopimus vastasi vuonna 2016 tarpeeseen panna kansallisesti täytäntöön EU:n asettamat velvoitteet muovikassien kulutuksen vähentämiseksi. Sopimuksessa kuvataan keinot, joilla vähittäiskauppa varmistaa, että muovikassien käyttö laskee vuositasolla 40 kassiin henkeä kohti vuoden 2025 loppuun mennessä.

Suomessa muovikassien käyttö oli jo ennestään vähäisempää kuin monessa muussa EU-maassa. Vuonna 2017 suomalainen kulutti keskimäärin 71 muovikassia. Vuonna 2019 kulutus laski alustavien tulosten perusteella keskimäärin 63 muovikassiin per henkilö. Määrä ei sisällä kevyitä ns. hedelmäpusseja, joiden kulutus on myös laskussa. Sopimuksen myötä esimerkiksi maksuttomista muovikasseista on lähes kokonaan luovuttu.

Monet yritykset ovat raportoineet, että asiakasmäärän lisääntymisestä huolimatta muovikassien kulutus ei ole kasvanut samassa suhteessa. Selkeä muutos aiempaan havaittiin noin vuosi sopimuksen syntymisen jälkeen.

Yhdellä green dealilla ei pystytä kuitenkaan vastaamaan kaikkiin haasteisiin. Siinä missä verkkokaupan kasvu on vähentänyt muovikassien tarvetta, on pakkausmuovien käyttö samanaikaisesti kasvanut.

”Muovikassisopimus liittyy vahvasti EU-direktiivin toimeenpanoon, ja se vastaa edelleen siihen tarpeeseen. Pakkausmateriaalien kulutuksen vähentämiseen ja kierrätyksen lisäämiseen voidaan pureutua uudella sopimuksella, lainsäädännöllä tai muilla keinoilla”.

Muovisille ja muovia sisältäville kertakäyttöisille annospakkauksille etsitään vaihtoehtoja

Seuraavan green deal -sopimuksen valmistelu on jo täydessä vauhdissa. Nyt mietitään keinoja, joiden avulla esimerkiksi take away -ruoan ja -juoman pakkaamiseen käytettävien kertakäyttöisten pakkausten määrää voitaisiin vähentää. Kysymys on varsin ajankohtainen, sillä korona-aika on lisännyt noutoruuan myyntiä. Erityisesti vaihtoehtoja etsitään muovisille ja muovia sisältäville kertakäyttöisille annospakkauksille. Yksi ratkaisu on korvata kertakäyttöisiä pakkauksia mahdollisuuksien mukaan uudelleenkäytettävillä pakkauksilla. Tämän lisäksi tarvitaan lukuisia muita toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

”Green deal -sopimuksen valmistelusta ei ole vielä tehty lopullista päätöstä, mutta neuvottelemme parhaillaan keskeisten tahojen, kuten kaupan ja ravintola-alan sekä elintarvike- ja pakkausteollisuuden kanssa mahdollisuuksista pureutua kertakäyttöpakkaamisen haasteisiin vapaaehtoisella sopimuksella. Sopimus olisi tarkoitus valmistella vuoden 2021 aikana. Taustalla on kertakäyttöisiä muovituotteita koskeva EU-direktiivi”, kertoo Piekkari.

Tuloksia odotettavissa vuoden 2021 aikana

”Green deal on ohjauskeinona vielä melko tuore. Jokaisen sopimuksen valmistelu ja toimeenpano on opettanut uusia hyviä käytäntöjä, joita hyödyntää seuraavien sopimusten valmistelussa ja kaikkien sopimusten toteuttamisessa. Vuosina 2016–2020 tekemiemme green dealien aikajänne on 5–10 vuotta, ja sopimuksissa esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta on tarkoituksenmukaista tehdä johtopäätöksiä aikaisintaan muutaman vuoden kuluttua sopimuksen syntymisestä. Vuoden 2021 aikana pääsemmekin ensimmäistä kertaa kunnolla näkemään työn tuloksia muistakin kuin Muovikassisopimuksesta”, Piekkari kiteyttää.

Aiheesta muualla

Lataa muovitiekartta (pdf)