Muovitiekartan verkosto keskusteli uudesta jätelainsäädännöstä ja kertakäyttömuovidirektiivistä

Verkoston toinen kokous järjestettiin 12. syyskuuta Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia muovien käyttöä ja kierrätystä koskevan lainsäädännön uudistuksia.

Ensimmäisessä puheenvuorossa ympäristöministeriön ympäristöneuvos Riitta Levinen kertoi jätelainsäädännön uudistuksen tavoitteista ja aikataulusta. Kyseessä on laaja ja kunnianhimoinen uudistus, jolla tavoitellaan muun muassa tuottajavastuun tehostamista, jätemäärien vähentämistä ja jätevirtojen parempaa seurantaa.

Jätelainsäädännön uudistus liittyy EU:ssa kesällä 2018 hyväksytyn jätesäädöspaketin toimeenpanoon Suomessa. Jäsenmailla on heinäkuuhun 2020 asti aikaa panna direktiivit voimaan kansallisella tasolla.

“Direktiivit asettavat kunnianhimoiset tavoitteet pakkausjätteen kierrätysasteelle. Vuonna 2030 muovipakkausjätteestä tulee kierrättää 55 prosenttia ja yhdyskuntajätteestä 65 prosenttia vuonna 2035. Erilaisia toimia tarvitaan”, Levinen sanoi.

Hänen mukaansa lainsäädännön valmistelun rinnalla kehitetään myös jätetietojärjestelmä, jonka kautta saadaan tarkempaa tietoa Suomen jätemääristä ja -laaduista.

Direktiivi tulee kiristämään myös jätteiden erilliskeräysvelvoitteita, mutta tavoitteena on luoda mahdollisimman samanlaiset vaatimukset kotitalouksille ja muille toimijoille.

“Ajatuksena on kiristää erilliskeräyksen vaatimuksia vaiheittain, koska investoinnit voivat olla isoja”, Levinen sanoi.

Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä jätti ehdotuksensa ympäristöministeriölle maanantaina 16.9. Ympäristöministeriön esitys jätelainsäädännön uudistuksesta tulee lausuntokierrokselle loka-marraskuussa 2019.

Kertakäyttömuoveja vähennettävä ja kierrätettävä entistä tehokkaammin

Toisessa puheenvuorossa Ekoleima Ay:n Raimo Lilja kertoi konsulttiryhmän selvityksestä kertakäyttömuovidirektiivin (SUP) kansallisesta toimeenpanosta.

Direktiivi koskee niitä kertakäyttöisiä muovituotteita, jotka ovat roskaantumisen kannalta merkittäviä. Direktiivissä edellytetään eri toimia tuoteryhmittäin eli kulutuksen vähentämistä, tuotekieltoja, tuotteiden ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia sekä laajennettua tuottajavastuuta.

Jatkossa esimerkiksi OXO-muovien käyttö ja valmistus kielletään, PET-pulloissa on käytettävä kierrätysmuovia ja korkin on pysyttävä kiinni pakkauksessa. Muovituotteisiin tulee myös merkintöjä kierrätyksestä.

“Vaikka direktiivi puuttuu hyvin yksityiskohtaisesti erilaisiin muovituotteisiin, lähtökohtana on merten suojelu ja roskaantumisen vähentäminen meressä. Suomen rannoilta löytyvät roskat ovat erilaisia kuin Etelä-Euroopassa, mutta joudumme kuitenkin soveltamaan yhteistä lainsäädäntöä”, Lilja sanoi.

Konsulttiryhmän esitys SUP-direktiivin toimeenpanosta julkaistaan syys-lokakuun vaihteessa. Verkoston kokouksessa ympäristöministeriön Anna-Maija Pajukallio kertoi, että direktiivin toimeenpanon hankesuunnitelma tehdään syksyllä 2019 ja muutokset astuvat voimaan kesällä 2021.

Lataa muovitiekartta (pdf)