Siirry pääsisältöön

Muovitiekartta 2.0 vie Suomea kunnianhimoisesti kohti muovin kiertotalouden läpimurtoa

Uusi päivitetty Muovitiekartta julkistettiin kesäkuussa 2022. Se on aiempaakin vaikuttavampi ohjelma kohti kestävää muovin kiertotaloutta. Jututimme Muovitiekartan ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehtoa tiekartan kuulumisista.

Merja Saarnilehto on tuttu nimi muovihaasteesta kiinnostuneille. Ympäristöekonomistin kiinnostus luontoa ja ympäristöä kohtaan heräsi jo nuoruuden kotiseuduilla Saimaan saaristossa. Saarnilehto on työskennellyt ympäristöministeriössä koko 2000-luvun ajan, viime vuodet tiiviisti muovin kiertotalouden tehtävissä.  Hän toimii myös kansainvälisen luonnonvarapaneelin (IRP) ohjausryhmässä.

“Merten roskaantuminen nosti muoviteeman esiin Suomessakin. Laajan julkisen kiinnostuksen myötä lähti liikkeelle myös ensimmäinen Muovitiekartta. Muovihaaste näkyy jokaisen arjessa. Olen itsekin välillä yllättänyt, kuinka paljon muovia käytetään esimerkiksi tekstiileissä, pakkauksissa ja rakentamisessa”, Merja sanoo.

Ensimmäinen Muovitiekartta synnytti aktiivisen verkoston

Muovitiekartta laadittiin vuonna 2018, ja se on ollut täydessä toimeenpanovauhdissa kolme vuotta. Edistysaskeleita on otettu esimerkiksi pakkausmuovijätteen talteenotossa, rakentamisen muoveissa ja kertakäyttömuovien kulutuksen vähentämisessä. Muovihaasteeseen on tartuttu monin tavoin, ja se on noussut yhteiskunnalliseen keskusteluun.

“Olen ylpeä siitä, että Muovitiekartan ympärille on rakentunut aktiivinen toimijoiden verkosto. Myös tutkimusta muovin kiertotaloudesta tehdään Suomessa laajasti”, Saarnilehto sanoo.

Toimeenpanon ohessa muoveja koskeva lainsäädäntö on kehittynyt. Muovin kierrätykselle on asetettu selkeitä vaatimuksia, ja toimialajärjestöt ja ympäristöministeriö ovat solmineet myös vapaaehtoisia sopimuksia muovin kiertotalouden vauhdittamiseksi. Suomi on ollut yksi ensimmäisiä maita, joilla on kansallinen muoviohjelma. Samankaltaisia askeleita otetaan nyt globaalisti.

“Iloitsen siitä, että mandaatti kansainvälisille muovisopimusneuvotteluille saatiin lopultakin maaliskuun alussa. Neuvottelut koko muovin elinkaaren kattavasta kansainvälisestä sopimuksesta käynnistyvät syksyllä”, Saarnilehto sanoo.

Muovitiekartta 2.0 estää ympäristön saastumisen kiertotalouden keinoin

Paljon on siis saatu aikaan, mutta hommaa riittää. Muovin kierrätys ei ole vieläkään lähtenyt vahvaan nousuun. Haasteina ovat muovilaatujen moninaisuus ja erilliskeräyksen puute. Muovin arvoketju on vielä kehittymätön: kierrätysmuoville tarvitaan uusia käyttökohteita ja kierrätyslaitoksia. Juuri julkaistun Muovitiekartta 2.0:n tavoitteena onkin muovin kiertotalouden läpimurto.

“Päivitetyssä Muovitiekartassa kunnianhimon taso on noussut ja mukana on myös aiempaa konkreettisempia tavoitteita. Kiperin ratkaistava kysymys on, miten estämme ympäristön saastumisen niin näkyvällä muoviroskalla kuin mikromuovilla. Mikromuovi on piilevä ongelma: emme kovin hyvin tiedä, kuinka paljon sitä on maaperässä ja miten se vaikuttaa eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Samalla muovin käyttöön kytkeytyy myös Suomen tavoite olla hiilineutraali sekä pyrkimys säästää luonnonvaroja. Tekninen kehitys tuo uusia mahdollisuuksia, joiden arviointiin tarvitaan lisää tietoa”, Saarnilehto sanoo.

Muovitiekartta 2.0 taklaa haasteita kymmenien toimenpiteiden voimin. Esimerkiksi kierrätetyn muovin käyttöä lisätään ja mikromuovipäästöjä rajoitetaan. Suunnitelmissa on kestävien materiaaliratkaisujen osaamisverkosto. Katse kääntyy toiveikkaasti myös tulevaisuuden osaajiin: Saarnilehto haluaa antaa muoviasioissa puheenvuoron nuorille.

“Toivoisin, että nuoret lähtisivät mukaan ratkaisemaan muovin ja ylipäänsä materiaalien kulutuksen haasteita ja heillä olisi siihen myös mahdollisuuksia kouluissaan ja opinnoissaan”, hän sanoo.

Tutustu Muovitiekartta 2.0:aan