Nämä asiat sinun tulee tietää muovien kemikaalikuormasta

Väestö altistuu erilaisille ympäristöstä peräisin oleville haitta-aineille, joista osa on peräisin muoveista, osa löytää tiensä muoveihin ympäristössä. THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta kertoo, mitä altistumisesta pitäisi oikein ajatella.

Mitä haitallisia kemikaaleja muovit voivat sisältää?
“Kuuluisin yhdisteryhmä on ftalaatit, joiden tunnetuin käyttö on PVC-muovin pehmentiminä. PVC-muovia käytetään muun muassa rakennustuotteissa ja puutarhaletkuissa. Ftalaatit eivät sitoudu muovimassaan kovin lujasti, joten niitä irtoaa muovituotteista ympäristöön esimerkiksi auringonvalon tai lämmön vuoksi. Ftalaatteja voi karata muun muassa ravintoaineisiin ja pölyyn, ja päästä sitä kautta ruoansulatuskanavaan. Muita yleisiä haitta-aineryhmiä ovat tulentorjuntakemikaalit, tekstiilikuiduissa kosteutta ja likaa hylkivät perfluoratut aineet sekä antioksidantit, jotka estävät muovin hapertumista.”

Miten ftalaatit vaikuttavat ihmiseen?
“Ftalaatit ovat hormonitoimintaa häiritseviä kemikaaleja, minkä vuoksi niitä osin rajoitetaan jo. Esimerkiksi kosmetiikkatuotteissa, leluissa ja tuttipulloissa tiettyjen ftalaattien käyttö on kielletty. Yhdisteiden vaikutukset ovat siinä mielessä haastavia, että ne eivät ole akuutteja. Esimerkiksi lapsi voi altistua ftalaateille jo äidin kohdussa sikiöaikana, mutta vaikutukset saattavat ilmetä vasta useita vuosia syntymän jälkeen. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu, että raskausajan altistuminen voi johtaa kasvun ja kehityksen häiriöihin, kognitiivisiin vaikutuksiin tai lisääntymisterveyden häiriöihin erityisesti poikalapsilla.”

Miten kemikaaleille altistumista tutkitaan?
“On tärkeä kerätä kansallista tietoa siitä, miten ja mille suomalaiset altistuvat, sillä väestö altistuu eri tavalla eri maissa. THL tekee isoja väestötutkimuksia, joissa kerätään tietoa tuhansilta suomalaisilta. Ftalaattialtistumista olemme tutkineet virtsanäytteiden avulla vuosina 2012 ja 2017. Kerätyistä noin 5000:ä näytteestä olemme analysoineet noin 500, ja etsimme rahoitusta voidaksemme analysoida lisää. On havaittu, että rajoitettujen ftalaattien pitoisuudet ovat laskussa.”

Onko mikromuoveista syytä huolehtia?
“Mikromuovien terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimustietoa. Mikromuovien kemikaalikuorma ei kuitenkaan ole merkittävä suhteessa muuhun altistukseen. Mikromuovin kokoluokan partikkelit ovat niin isoja (alle 5 millimetristä 100:n nanometriin), että vaikka ihminen nielee niitä, ne eivät pääse suolistosta läpi. Jos aine ei imeydy suolistoon, sille ei altistu.”

Mihin tulevaisuudessa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota?
“Nanomuoveihin. Niiden kokoluokka on niin pieni, että osa niistä voi imeytyä elimistöön – mutta siitä ei ole tietoa, kuinka paljon. Mitä pienempi partikkeli sitä potentiaalisemmin se aiheuttaa haittavaikutuksia. Tiedontarve on suuri, mutta juuri nyt ei ole edes tekniikoita nanomuvien mittaamiseen.”

Kuva: Vilja Pursiainen / Kaskas Media

Lataa muovitiekartta (pdf)