Tältä näyttää suomalaisen roskakori

Ympäristötutkijoilla on yllättävä tehtävä: roskien penkominen. Jäteastioita tutkitaan, jotta suomalaisten roskaamistottumuksia voidaan ymmärtää paremmin. Haastattelimme kahta asiantuntijaa siitä, mitä roskiksista todella löytyy. Ainakin banaaninkuoria sekajätteessä, aiempaa vähemmän muovia ja elävä lintu.

Kun roska-autot tulevat tyhjentämään taloyhtiön jäteastian, ne eivät mene aina suorinta tietä lajittelukeskukseen. Koska suomalaisten roska-astioiden sisältöä tutkitaan säännöllisesti, roska-auto suuntaa lajittelukeskuksen sijaan esimerkiksi jätteenkäsittelykeskukseen. Siellä ennakkoon suunnitellulta reitiltä kerätyt roskat levitetään maahan ja jaetaan useaan eri kategoriaan.

Ympäristötutkijat selvittävät roskia tonkimalla, miten suomalaiset kierrättävät. Kunnat ovat vastuussa jätehuollosta, joten tutkimukset ja niiden tulokset eroavat pitkin Suomea. Pääkaupunkiseudun jätehuollosta ja -tutkimuksesta huolehtii HSY. SYKE puolestaan vertailee koko Suomen lukuja.

Roskien tutkimisesta parempaan kierrätykseen

Jätteitä tutkitaan tärkeästä syystä.

“Meidän täytyy tuntea roskakorin sisältö voidaksemme miettiä, miten kierrätystä voi parantaa”, SYKE:n erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä sanoo.

Sekajätteeseen keskitytään erityisen paljon.

“Sekajätettä tutkimalla saa selville, kuinka paljon nyt kierrätetään ja kuinka paljon kierrätystä voisi vielä lisätä”, sanoo Aino Kainulainen, HSY:n jätehuollon kehittämisen hankepäällikkö.

Tutkijat voivat myös selvittää, kuinka suuri osa muoviroskista on sinne kuuluvaa pakkausmuovia ja onko biojätteessä enemmän syömäkelpoista ruokaa vai esimerkiksi vihannesten kuoria.

Tuloksia vertailemalla saadaan selville, miten esimerkiksi roska-astioiden määrä ja kierrätyksen hinta vaikuttavat lajitteluun. Kun kierrätyksen sudenkuopat ovat selvillä, resursseja voidaan käyttää niiden kehittämiseen.

Roskiksista löytyy biojätettä, mutta ei pulloja

Suomi on Euroopan mittapuulla keskiverto kierrätysmaa. Kaikesta syntyvästä jätteestä noin puolet lajitellaan.

“Luku on pysynyt samana pitkään, vaikka ympäristötietoisuus ja kierrätysmahdollisuudet ovat lisääntyneet”, SYKE:n Salmenperä sanoo. Kierrätyksen kompastuskivi on se, että kierrätettävää jätettä menee edelleen paljon sekajätteeseen, HSY:n Kainulainen jatkaa.

“Suomalaiset lajittelevat kyllä oikein, silloin kun lajittelevat. Harvoin esimerkiksi lasinkeräyksestä löytyy paperia”, hän sanoo.

Biojäte on suomalaisille suurin haaste. Viimeisimpien tutkimusten mukaan sekajätteessä biojätettä on yli kolmasosa. Biojätteen kierrätystä pidetään helposti vastenmielisenä, kun taas esimerkiksi siistien sanomalehtien kerääminen on helppoa ja mukavaa.

Toiseksi eniten sekajäteastioista löytyy muovia. Sen määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosien aikana, kun muovin erilliskeräys on yleistynyt. Parhaiten kiertävät paperi, lasi ja metalli. Yksi tuote tosin lyö nekin laudalta.

“Panttipullojen kierrätys on Suomen ylpeys. Niiden kierrätysaste on yli 90%”, Salmenperä sanoo. Vaikka panttipullot ovat tuttuja myös muualla, Suomi on maailman huippua niiden kierrätyksessä.

Toisinaan jätetutkimuksessa voi tulla vastaan yllättäviäkin löytöjä.

“Kerran joku oli tyhjentänyt koko levykokoelmansa sekajätteeseen. Toisella kerralla jäteastiaan oli lentänyt lintu, joka lähti yhtäkkiä lentoon roskien keskeltä ja säikäytti työntekijät”, Kainulainen sanoo nauraen.

 

Kuva: Unsplash / Chris Barbalis

Lataa muovitiekartta (pdf)