Lisätään tutkimustietoa
muovien terveys-
ja ympäristöhaitoista
ja niiden ratkaisuista

Muoviroskan, mikromuovien ja muovien sisältämien haitallisten aineiden ympäristövaikutuksista tiedetään jonkin verran, mutta tieto on hajanaista ja jopa perustieto puutteellista. Myös kierrätysmuovin mahdollisista haitta-aineista ja niiden vaikutuksista tiedetään liian vähän. Ensimmäisiä tutkimustuloksia mikromuovien terveysvaikutuksista on vasta tullut julkisuuteen.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tietoa ja riskien tunnistamista. Tutkimus vie useita vuosia ja vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Suomi tarvitsee myös omaa tutkimusta menestyäkseen kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja tutkimusrahoituksen hankkimisessa.

Täsmennetään tietotarpeet ongelman suuruuden tunnistamiseksi.

Käynnistetään tutkimushankekokonaisuus ja vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä muovin ja erityisesti mikromuovien haitallisten vaikutusten tutkimisessa. Tutkimuksen kohdentamisessa huomioidaan mikromuovin lähteet ja niille altistuminen, pysyvyys ja hajoavuus ympäristössä, lisätyt ja kertyneet haitta-aineet, ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä tarpeen mukaan myös sosioekonomiset näkökohdat.

Kehitetään ratkaisuja hule- ja jätevesien mikromuovien talteenottoon sekä mikromuoveja sisältävien lietteiden hyödyntämiseen.

Kehitetään muovijätteen eri komponenttien tunnistamiseen soveltuvia tekniikoita, muovien sisältämien haitallisten aineiden tunnistamista ja analytiikkaa sekä tekniikoita haitallisten aineiden poistamiseen muovien kierrätyksessä.

Järjestetään meren roskaantumisen seuranta ja säännöllinen tilanarviointi osana merenhoitoa sekä hankitaan tutkimustietoa muovien vaikutuksista merieliöstöön.

Näin me sen teemme

Muovien ympäristö- ja terveysvaikutuksiin liittyen on käynnissä lukuisia hankkeita SYKE:ssä, Lukessa, VTT:llä ja THL:ssä. Päätöksenteon kannalta tietoa on kuitenkin selkeästi liian vähän ja se on hajanaista.

Package-Heroes -hanke (2019–2023)

Package-Heroes on Suomen Akatemian yhteydessä toimivan Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama tutkimushanke. VTT:n, Luken, Åbo Akademin ja LUT:in hankkeessa tutkitaan keinoja, joilla elintarvikepakkauksista syntyvää jätekuormaa vähennetään tulevaisuudessa. Viisivuotinen hanke käynnistyi vuoden 2019 alussa ja päättyy vuoden 2023 loppuun mennessä.

Yhteyshenkilö: Kirsi Kataja (VTT)

VTT

PlastBug-hanke: Maailman merissä on tällä hetkellä noin sata miljoonaa tonnia muovijätettä, josta on erittäin vaikea päästä eroon. Plastbug-projektissa muoviongelmaan etsittiin ratkaisua muovia syövistä mikrobeista. Tulokset ovat lupaavia: projektissa varmistui, että polystyreeniä voidaan hajottaa mikrobien avulla. Lisäksi saatiin viitteitä PET-muovia syövistä mikrobeista. Jatkossa VTT:llä pyritään kehittämään muovia syöviin mikrobeihin perustuvaa kierrätyssysteemiä ja sen käyttöönottoa.

Yhteyshenkilö: Tuuli Teittinen (VTT)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kemikaalien tutkimuksen keskeinen teema on väestön kemikaalikuorma, eli väestön altistuminen erilaisille ympäristöstä peräisin oleville haitta-aineille, joista osa löytyy myös muoveista.

Yhteyshenkilö: Hannu Kiviranta (THL)

Suomen ympäristökeskus (SYKE)

  • RoskatPois!-hanke: Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään kattava selvitys roskien määristä rannoilla ja meriympäristössä sekä arvioidaan merkittävimmät meriroskaa tuottavat lähteet ja niiden kulkeutumisreitit.
  • Blastic-hanke: Hankeessa selvitetään, miten kaupunkialueilla syntyvä muovijäte muuttuu Itämeren meriroskaksi. Sovelletaan alueellisia ja kansallisia strategioita roskaantumisen hillitsemiseksi paikallistasolla ja päivitetään paikallisia toimintasuunnitelmia vastaamaan roskaantumisongelman haasteisiin meriympäristössä.
  • Ubinam-hanke: Tutkitaan biopohjaisten ja -hajoavien muovipakkausmateriaalien käyttöä Suomessa sekä laboratorio- ja kenttätutkimuksin eri materiaalien hajoamisnopeutta ja hajottajayhteisöjä Itämeren meriympäristössä. Lisäksi tutkitaan biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien kykyä absorboida haitallisia aineita sedimentistä.
  • Impasse-hanke: Tutkitaan mikromuovien vaikutusta viljelysmaahan ja maaperään.
  • MIF-hanke: Hankkeessa yhdistyvä kokeellinen ravintoverkkotutkimus sekä kehittyneet materiaalitutkimusmenetelmät mahdollistavat mikromuovien haittojen tarkastelun sekä laboratoriokokein että luonnosta kerätyn aineiston avulla. Hankkeen tavoitteena on tuottaa kansallista tietoa mikroskooppisen muoviroskan käyttäytymisestä vesiympäristössä, sekä arvioida siitä koituvia mahdollisia haittoja sekä järvissä että Itämeressä.
  • MYSTEERI-hanke: SYKE koosta yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa muovien haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia ja erilaisia keinoja niiden säätelemiseksi. Hankkeen tavoitteena on lisäksi prosessoida olemassa oleva tieto, jotta se olisi helpommin hyödynnettävissä eri toimijoiden tarpeisiin. Hanke käynnistyi kesällä 2020 ja päättyy vuoden 2021 lopussa.

Yhteyshenkilöt: Sari Kauppi ja Hermanni Kaartokallio (SYKE)

Luonnonvarakeskus (LUKE)

  • FanpLESStic sea -hanke: Hankkeessa selvitetään mikromuovien lähteitä ja kulkeutumisreittejä Itämereen, kootaan olemassa olevaa tutkimustietoa ja kartoitetaan teknologisia ratkaisuja mikromuovin poistoon. Lukessa kehitetään myös uusia menetelmiä mikromuovin poistoon auratun kaupunkilumen sulamisvedestä ja hulevesistä (erityisesti liikenteen mikromuovit, mm. rengaspöly).  Lisäksi LUKE:ssa tehdään tutkimusta maataloudessa käytettyjen muovien korvaamisesta vaihtoehtoisilla materiaaleilla sekä lietteiden mikromuovin poistamisesta pyrolyysikäsittelyllä.
  • ValueBioMat -hanke: Materiaalien valmistuksen muuttaminen polymeereista ja muoveista kestävän kehityksen mukaiseksi on yksi suurista globaaleista haasteista. ValueBioMat-projekti luo materiaalituotantoa muuttavia ratkaisuja, jotka perustuvat laajasti tuotettaviin bio- ja kasviöljypohjaisiin raaka-aineisiin. Hankkeessa tullaan tutkimaan tapoja, joilla arvoketjuja voidaan uudistaa hyödyntäen digitaalista valmistustekniikkaa.
  • HerääPahvi! -hanke: Hankeen tavoitteena on esitellä erilaisten elintarviketeollisuuden sivuvirtojen, kuten kauran ja ohjen kuoren, sekä mäskin käyttöä toiminnallisten pakkausmateriaalien valmistuksessa. Tulevaisuudessa on mahdollista myydä esimerkiksi kauraleipää pakkauksessa, jossa on kauran kuorta. Tämän avulla pyritään vähentämään muovin käyttöä pakkauksissa. HerääPahvi! -hanke on Tampereen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Design Forum Finlandin yhteishanke, joka yhdistää luovien alojen osaamista bio- ja kiertotalouteen ja niiden uusimpiin innovaatioihin.

Yhteyshenkilöt: Ansa Palojärvi, Jyri Maunuksela ja Juha-Matti Katajajuuri (LUKE)

Päivitetty 26.8.2020

Lataa muovitiekartta (pdf)