Lisätään tutkimustietoa
muovien terveys-
ja ympäristöhaitoista
ja niiden ratkaisuista

Muoviroskan, mikromuovien ja muovien sisältämien haitallisten aineiden ympäristövaikutuksista tiedetään jonkin verran, mutta tieto on hajanaista ja jopa perustieto puutteellista. Myös kierrätysmuovin mahdollisista haitta-aineista ja niiden vaikutuksista tiedetään liian vähän. Ensimmäisiä tutkimustuloksia mikromuovien terveysvaikutuksista on vasta tullut julkisuuteen.

Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tietoa ja riskien tunnistamista. Tutkimus vie useita vuosia ja vaatii kansainvälistä yhteistyötä. Suomi tarvitsee myös omaa tutkimusta menestyäkseen kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä ja tutkimusrahoituksen hankkimisessa.

Täsmennetään tietotarpeet ongelman suuruuden tunnistamiseksi.

Käynnistetään tutkimushankekokonaisuus ja vahvistetaan kansainvälistä yhteistyötä muovin ja erityisesti mikromuovien haitallisten vaikutusten tutkimisessa. Tutkimuksen kohdentamisessa huomioidaan mikromuovin lähteet ja niille altistuminen, pysyvyys ja hajoavuus ympäristössä, lisätyt ja kertyneet haitta-aineet, ympäristö- ja terveysvaikutukset sekä tarpeen mukaan myös sosioekonomiset näkökohdat.

Kehitetään ratkaisuja hule- ja jätevesien mikromuovien talteenottoon sekä mikromuoveja sisältävien lietteiden hyödyntämiseen.

Kehitetään muovijätteen eri komponenttien tunnistamiseen soveltuvia tekniikoita, muovien sisältämien haitallisten aineiden tunnistamista ja analytiikkaa sekä tekniikoita haitallisten aineiden poistamiseen muovien kierrätyksessä.

Järjestetään meren roskaantumisen seuranta ja säännöllinen tilanarviointi osana merenhoitoa sekä hankitaan tutkimustietoa muovien vaikutuksista merieliöstöön.

Näin me sen teemme

Muovien ympäristö- ja terveysvaikutuksiin liittyen on käynnissä lukuisia hankkeita SYKE:ssä, Lukessa, VTT:llä ja THL:ssä. Päätöksenteon kannalta tietoa on kuitenkin selkeästi liian vähän ja se on hajanaista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kemikaalien tutkimuksen keskeinen teema on väestön kemikaalikuorma, eli väestön altistuminen erilaisille ympäristöstä peräisin oleville haitta-aineille, joista osa löytyy myös muoveista.

Yhteyshenkilö: Hannu Kiviranta (THL)

Suomen ympäristökeskus (SYKE)

  • RoskatPois!-hanke: Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehdään kattava selvitys roskien määristä rannoilla ja meriympäristössä sekä arvioidaan merkittävimmät meriroskaa tuottavat lähteet ja niiden kulkeutumisreitit.
  • Blastic-hanke: Hankeessa selvitetään, miten kaupunkialueilla syntyvä muovijäte muuttuu Itämeren meriroskaksi. Sovelletaan alueellisia ja kansallisia strategioita roskaantumisen hillitsemiseksi paikallistasolla ja päivitetään paikallisia toimintasuunnitelmia vastaamaan roskaantumisongelman haasteisiin meriympäristössä.
  • Ubinam-hanke: Tutkitaan biopohjaisten ja -hajoavien muovipakkausmateriaalien käyttöä Suomessa sekä laboratorio- ja kenttätutkimuksin eri materiaalien hajoamisnopeutta ja hajottajayhteisöjä Itämeren meriympäristössä. Lisäksi tutkitaan biopohjaisten ja biohajoavien materiaalien kykyä absorboida haitallisia aineita sedimentistä.
  • Impasse-hanke: Tutkitaan mikromuovien vaikutusta viljelysmaahan ja maaperään.
  • MIF-hanke: Hankkeessa yhdistyvä kokeellinen ravintoverkkotutkimus sekä kehittyneet materiaalitutkimusmenetelmät mahdollistavat mikromuovien haittojen tarkastelun sekä laboratoriokokein että luonnosta kerätyn aineiston avulla. Hankkeen tavoitteena on tuottaa kansallista tietoa mikroskooppisen muoviroskan käyttäytymisestä vesiympäristössä, sekä arvioida siitä koituvia mahdollisia haittoja sekä järvissä että Itämeressä.

Yhteyshenkilöt: Sari Kauppi ja Hermanni Kaartokallio (SYKE)

Luonnonvarakeskus (LUKE)

FanpLESStic sea -hanke: Hankeessa selvitetään mikromuovien lähteitä ja kulkeutumisreittejä sekä tapoja hävittää mikromuoveja eri vesikohteista (mm. arktinen vesialue, jokivesi maatalous- ja teollisuusalueilla, vesilaitosten sisään- ja ulostulovesi, hulevedet).

Lisäksi LUKE:ssa tehdään tutkimusta muovia korvaavista biomuoveista ja lietteiden mikromuovin poistamisesta pyrolyysikäsittelyllä.

Yhteyshenkilöt: Ansa Palojärvi, Jyri Maunuksela ja Juha-Matti Katajajuuri (LUKE)

VTT

PlastBug-hanke: Maailman merissä on tällä hetkellä noin sata miljoonaa tonnia muovijätettä, josta on erittäin vaikea päästä eroon. Plastbug-projektissa muoviongelmaan etsittiin ratkaisua muovia syövistä mikrobeista. Tulokset ovat lupaavia: projektissa varmistui, että polystyreeniä voidaan hajottaa mikrobien avulla. Lisäksi saatiin viitteitä PET-muovia syövistä mikrobeista. Jatkossa VTT:llä pyritään kehittämään muovia syöviin mikrobeihin perustuvaa kierrätyssysteemiä ja sen käyttöönottoa.

Yhteyshenkilöt: Tuuli Teittinen (VTT)

Päivitetty 11.6.2019.

Lataa muovitiekartta (pdf)