Nostetaan muovihaaste
näkyvästi Suomen
kansainväliselle asialistalle

Euroopan komission julkaisema muovistrategia (2018) viitoittaa EU:n ja sen jäsenmaiden toimia muovihaasteeseen vastaamisessa. Suomen kansallinen muovitiekartta tukee EU:n muovistrategian toteuttamista, nostaa esiin parhaita esimerkkejä ja vahvistaa Suomen näkyvyyttä kansallisesti tärkeissä kysymyksissä.

YK:n ympäristökokous (UNEA 4) perusti maaliskuussa 2019 monenvälisen sidosryhmäfoorumin etsimään ratkaisuja merten muoviroska- ja mikromuoviongelmaan. Pohjoismailla on jo yhteinen muoviohjelma, jonka teemoja ovat muun muassa rannikkovesiin päätyvä mikromuovi sekä arktisen merialueen mikromuovit. Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM) on sovittu Itämeren alueen yhteistyöstä meren roskaantumisen vähentämiseksi. Itämeren suojelun toimintaohjelma tarkistetaan Suomen HELCOM:n puheenjohtajuuskaudella 2018–2020. Tärkeitä yhteistyöfoorumeita ovat myös Arktinen neuvosto sekä useat kansainväliset sopimukset.

Toteutetaan EU:n muovistrategian toimia etupainotteisesti ja viestitään suomalaisista ratkaisuista ja Suomelle tärkeistä toimintamalleista.

Nostetaan muovihaaste näkyvästi esille Suomen EU-puheenjohtajuuskauden (1.7.–31.12.2019) valmisteluissa ja tilaisuuksissa.

Ajetaan EU-tason lisätoimia, joilla vahvistetaan muovia sisältävien tuotteiden kierrätettävyyttä ja ekosuunnittelua sekä lisätään uusiomuovin käyttöä tuotteissa.

Ajetaan kansainvälisiä lisätoimia merten roskaantumisen hillitsemiseksi sekä painotetaan muovikysymystä pohjoismaisessa Itämeren suojelun HELCOM-toiminnassa ja arktisessa yhteistyössä.

Näin me sen teemme

Kertakäyttömuovidirektiivi (SUP-direktiivi)

EU:n kertakäyttömuovidirektiivin toimeenpano on käynnistynyt keväällä 2020. Direktiivin tavoitteena on vähentää muoviroskaa merissä, edistää kiertotaloutta ja yhtenäistää tuotesäätelyä EU:ssa. Suomessa direktiivin rajoitukset toteutuvat osana jätelain uudistusta.

Ympäristöministeriö kuuleee sidosryhmiä osana direktiivin toimeenpanoa. Kokonaisuuden osalta valmistelun reflektioryhminä toimivat muovitiekartan yhteistyöverkosto ja jätealan strateginen yhteistyöryhmä. Hallituksen esitys on tarkoitus esitellä eduskunnassa vuoden 2021 alkupuolella. Direktiivin määrittämien tuotekieltojen ja merkintävaatimusten on oltava voimassa heinäkuussa 2021.

Lue lisää.

Yhteyshenkilöt: Katariina Haavanlammi ja Merja Saarnilehto (YM)

Eurooppalainen muovisitoumus (European Plastic Pact)

Euroopan muovisitoumus julkaistiin maaliskuussa 2020. Sen on allekirjoittanut jo yli sata yritystä sekä enemmistö EU:n jäsenmaista, Suomi mukaan lukien. Muovisitoumuksen allekirjoittaneet sitoutuvat vapaaehtoisiin toimiin muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Kyseessä on yritysten ja valtiohallinnon välinen sitoumus kiertotalouden edistämisestä muovintuotannon kaikissa vaiheissa – tuotteiden suunnittelusta aina niiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Sitoumuksen tavoitteet koskevat muovipakkauksia ja kertakäyttömuoveja. ja ulottuvat vuoteen 2025. Tavoiteena on esimerkikis lisätä muovin kierrätystä 25 prosentilla ja kaksinkertaistaa kierrätettävien tuotteiden määrä.

Tutustu muovisitoumuksen verkkosivuihin. 

Yhteyshenkilö: Merja Saarnilehto (YM)

Muovitoimenpiteet EU:n uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa

Euroopan komission uusi kiertotaloussuunnitelma sisältää 35 toimenpidettä, joiden tavoitteena on edistää kiertotaloutta Euroopassa kokonaisvaltaisesti. Suunnitelma julkaistiin maaliskuussa 2020. Monet toimista liittyvät muovin vähentämiseen, kierrättämiseen ja korvaamiseen. Näihin sisältyvät mm. kierrätysmuovisisältöä koskevat pakolliset vaatimukset pakkauksille, rakennusmateriaaleille ja ajoneuvoille (2021/2022), sen varmistaminen, että  kaikkia EU:n markkinoilla olevia pakkauksia voi käyttää uudelleen tai kierrättää vuoteen 2030 mennessä, toimenpiteet, joilla puututaan sekä tarkoituksellisesti lisättyihin mikromuoveihin jettä tahattomiin muovipäästöihin(2021) sekä politiikkakehys biohajoavilleja biopohjaisille muoveille (2021) samoin kuin kertakäyttömuoveja koskevien toimenpiteiden käyttöönotto. Komissio tukee myös vahvasti muovin koko elinkaaren kattavan globaalin sopimuksen valmistelua.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Komissio julkaisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman joulukuussa (European Green Deal). Kyseessä on Euroopan uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä ja luoda uusia työpaikkoja samanaikaisesti. Vihreän kehityksen ohjelman avainehdotuksia ovat muun muassa  kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, kiertotalouden toimintasuunnitelma ja kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia, joita koskevat tarkemmat aloitteet komissio julkaisee alkuvuoden ja kesän 2020 aikana. Muoveja koskevat jatkotoimet sisältyvät maaliskuussa julkaistavaan kiertotalouden toimintasuunnitelmaan.

Merenhoitosuunnitelma

Roskaantumisen ja meren mikromuovisaastumisen estäminen on yksi EU:n meristrategiadirektiiviin perustuvan merenhoidon teemoista. Suomen oma merenhoidon yleinen tavoite on vähentää muovin määrää meriympäristössä 30 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Muut tavoitteet koskevat satamien jätteiden vastaanoton tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, tupakantumppien määrää kaupunkien merenrannoilla ja jätevesipuhdistamoiden mikromuovien puhdistuskapasiteettia. Merenhoidossa on seurattu vuodesta 2012 asti sekä silmin havaittavaa roskaa että mikromuovien esiintymistä. Meriveden roskaantumisen ja mikromuovien säännöllinen seuranta käynnistyy vuonna 2020.

Merenhoidon toimenpideohjelma päivitetään vuoden 2021 loppuun mennessä. Nykyiseen ohjelmaan voi tutustua täällä ja sen edistymistä voi seurata täällä.

Lue lisää vesien- ja merienhoidosta.

Yhteyshenkilö: Maria Laamanen (YM)

Mikromuovit ja ECHA:n rajoitusehdotus

EU:n muovistrategian myötä komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa tekemään tuotteisiin tarkoituksella lisättyjä mikromuoveja koskevan rajoitusehdotuksen. Valmisteilla oleva EU:n laajuinen rajoitus perustuu REACH-lainsäädäntöön, jonka tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ja ympäristöä kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä ja rajoittaa aineiden käyttöä, myyntiä ja valmistusta.

Tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien osuus EU:ssa on noin 15–20 % ympäristöön päätyvien mikromuovien kokonaismäärästä. Ehdotuksen lähtökohta on, että mikromuovit säilyvät pitkään ympäristössä ja muodostavat riskin, minkä vuoksi niiden käytölle ei ole turvallista alarajaa. Rajoitusehdotus koskisi ainoastaan tuotteisiin tarkoituksella lisättyjä mikromuoveja, mutta sen vaikutus olisi kuitenkin merkittävä. Komissio päättää aiheesta vuoden 2021 lopussa.

Yhteyshenkilö: Tuulia Toikka (YM)

G20-maiden kokous Tokiossa (2019)

Ympäristöministeriö osallistui ensi kertaa G20-maiden kokoukseen Tokiossa 8.–10.10.2019 isäntämaa Japanin kutsumana. Kokouksessa käsiteltiin merten muoviroskaa koskevan toimintaohjelman (Marine Litter Action Plan 2017) etenemistä ja käynnistettiin uusi resurssitehokkuusdialogi. Sen kytkentä merten muoviroskan vähentämiseen huomioitiin. Ympäristöministeriö toi esiin Suomen merenhoitotyön sekä kansallisen muovitiekartan esimerkkinä laaja-alaisista toimista muovihaasteessa.

Arviolta puolet maailman merten muoviroskasta on peräisin G20-valtioista, joten niillä on velvollisuus ratkoa ongelmaa, korosti Japanin ympäristöministeri Hirotaka Ishihara. Kokouksen tuloksena julkaistiin merten roskaantumisen toimintasuunnitelman toimeenpanoa luotaava Information sharing -raportti, johon on koostettu myös Suomea koskevia tietoja.

Baselin sopimus

Keväällä 2019 Baselin sopimuksen osapuolikokouksessa tehtiin päätös muovijätteitä koskevien vientisäännösten tiukentamisesta vuoden 2021 alusta lukien. Jätteiden siirrosta on olemassa myös OECD-päätös, jolla säädellään jätteiden siirtoja OECD-maiden välillä. Näiden kahden instrumentin soveltamisesta etsitään ratkaisua OECD:n työryhmässä. Suomi vastasi EU-neuvoston puheenjohtajamaana EU:n kannanmuodostuksen koordinoinnista syksyllä 2019 ja nyt tehtävä on siirtynyt uudelle puheenjohtajamaalle Kroatialle. OECD-työryhmässä asia on hieman edistynyt ja tarve valvoa paremmin vaarallisten muovijätteiden siirtoja on ymmärretty. Muiden muovijätteiden osalta neuvottelut ovat vielä kesken, joten työ jatkuu. Ratkaisun olisi löydyttävä ennen joulukuun 2020 alkua, jotta pysytään Baselin sopimuksen asettamassa aikataulussa.

Yhteyshenkilö: Tuulia Toikka (YM)

Globaalitoimet meriroskan ja mikromuovin rajoittamiseksi

YK:n kolmas ympäristökokous (UNEA3) asetti vuonna 2017 tavoitteen vähentää merten roskaantumista. Lisäksi se perusti asiantuntijaryhmän, joka tarkastelee globaalia muovia koskevaa sääntelyä ja roskaantumisen vähentämisen toimintavaihtoehtoja. Vuoden 2019 UNEA4-kokous ei saanut aikaan päätöksiä globaalin meriroskien hallinnan parantamisesta. Kokous päätti kuitenkin vaikeiden neuvotteluiden jälkeen asiantuntijaryhmän työn jatkosta. Pohjoismainen ministerineuvosto antoi keväällä 2019 julistuksen, jossa ministerit peräänkuuluttavat globaalia sopimusta muovista johtuvan merten roskaantumisen ehkäisemiseksi. Ministerineuvosto ryhtyi myös laatimaan raporttia, jossa tarkastellaan globaalin muovimeriroskasopimuksen sisältöä ja tavoitteita.

Yhteyshenkilö: Tuulia Toikka (YM)

UNEA 2019

YK:n ympäristökokous UNEA kokoontui maaliskuussa 2019 Nairobissa Keniassa teemanaan innovatiiviset ratkaisut sekä kestävä kulutus ja tuotanto. Suomi vaikutti aktiivisesti osana EU:ta kokouksen merten roskaantumista ja mikromuoveja koskeviin lopputuloksiin. EU kannatti kansainvälisesti sitovan sopimuksen tai muun ohjauskeinon harkitsemista, mutta kokous ei päässyt asiasta yksimielisyyteen. Työtä jatketaan YK:n ympäristöohjelman puitteissa.

Lue lisää.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi

Suomen EU:n pj-kauden yhtenä painopisteenä oli kiertotalous, jossa haimme vaikuttavia lisätoimia kiertotalouden läpimurron varmistamiseksi. Keskeinen lisätoimia kaipaava sektoreita on jatkossakin esimerkiksi tekstiilit, jotka ovat myös merkittävä muovin käyttökohde ja mikromuovin lähde.

  • Kolmas World Circular Economy Forum -tapahtuma järjestettiin 3.-4.6.2019 Finlandia-talolla. Tapahtuman teemoja olivat muun muassa muovit, tekstiilit, rakentaminen ja vesien kiertotalous. Foorumin yhteydessä järjestettiin myös lukuisia korkean tason tapaamisia.
  • Heinäkuussa 2019 Helsingin Kansalaistorille nousi taiteilija Kaisa Salmen ilmastonmuutosta kommentoiva Plastic Mama -taideteos, jonka tilasi valtioneuvoston kanslia. Teos oli kierrätysmuovista tuhannen vapaaehtoisen kanssa valmistettu barokkimekko, jonka huipulla Plastic Mama -hahmo saarnasi kymmenen tunnin ajan.
  • Neuvoston ympäristötyöryhmä valmisteli Suomen johdolla kiertotalouden päätelmät (12791/19), jotka hyväksyttiin lokakuun 2019 ympäristöneuvostossa. Päätelmissä jäsenmaat muun muassa muistuttavat pakkausten kierrätettävyyttä koskevasta tavoitteesta 2030 mennessä ja nostavat esille tarpeen toimeenpanna EU:n Muovistrategia kokonaisuudessaan. Lisäksi tuodaan esiin lisätoimien käynnistäminen eri sektoreilla, kuten pakkaamisessa, rakentamisessa, sähkölaitteissa, tekstiileissä ja maataloudessa.

HELCOM-toiminta

Itämeren suojelukomission tehtävänä on toimeenpanna Itämeren rantavaltioiden ja EU:n välillä solmittua Itämeren suojelusopimusta. Komissio hyväksyi vuonna 2015 Itämeren roskaantumisen vähentämisen toimintasuunnitelman (Marine Litter Action Plan for the Baltic Sea). Siihen kuuluu sekä jäsenmaiden yhteisiä että omia toimenpiteitä.

Osana HELCOM:n toimintasuunnitelman toteutusta Pidä saaristo siistinä ry on selvittänyt loppuun käytettyjen lasikuituhuviveneiden kierrätystä ja turvallista hävittämistä.

HELCOM päivittää parhaillaan Itämeren toimintasuunnitelmaa, Baltic Sea Action Plania. Uudistettu suunnitelma on tarkoitus hyväksyä vuoden 2021 lopussa, ja se sisältää myös roskaantumisen torjumiseen kohdistuvia toimenpiteitä.

Lisätietoa HELCOM:ista.

Yhteyshenkilö: Maria Laamanen (YM)

Päivitetty 26.8.2020

Lataa muovitiekartta (pdf)