Siirry pääsisältöön

Edistetään muovihaasteen
ratkaisuja kansainvälisessä
yhteistyössä

Muovitiekartta tukee osaltaan kansainvälisten, EU:n sekä alueellisten aloitteiden suuntaamista ja toteuttamista. Lisäksi se nostaa esiin parhaita esimerkkejä ja vahvistaa Suomen näkyvyyttä.

Suomi on ollut pitkään aktiivinen meriroska- ja mikromuoviongelman ratkaisuun pyrkivässä kansainvälissä yhteistyössä. YK:n jäsenmaat päättivät aloittaa neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta YK:n ympäristökokouksessa (UNEA) maaliskuussa 2022. Tavoitteena on laatia laillisesti sitova, muovin koko elinkaaren kattava ja muovisaastumista kaikkialla ympäristössä koskeva sopimus vuoden 2024 loppuun mennessä.

YK:n Baselin yleissopimuksen alaisuudessa tehtävällä työllä puolestaan tuetaan muovijätteiden siirtojen asianmukaisuutta sekä muovijätteen käsittelyä ympäristön kannalta hyväksyttävällä tavalla.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmaan (2020) sisältyy niin ikään useita kansallisen Muovitiekartan tavoitteisiin liittyviä aloitteita, joihin Suomi vaikuttaa aktiivisesti.

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoituksella on käynnistetty laaja hankekokonaisuus muovin aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi kansainvälisellä ja alueellisella tasolla. Arktisen neuvoston meriroskaa koskevan toimintaohjelman (2021) toimeenpano on niin ikään käynnistymässä. Uudistettu Itämeren suojelun toimintaohjelma hyväksyttiin syksyllä 2021.

 

Toimenpiteet

  • Vaikutetaan aktiivisesti muovin koko elinkaaren kattavan, sitovan globaalisopimuksen saavuttamiseen.
  • Ajetaan EU-tason lisätoimia, joilla vahvistetaan muovin kestävää kiertotaloutta     .
  • Toteutetaan ja toimeenpannaan EU:n meristrategiaa ja kansallista merenhoitosuunnitelmaa sekä sovittuja alueellisia toimintaohjelmia ja hankkeita pohjoismaisessa, itämerellisessä ja arktisessa yhteistyössä.
  • Viestitään suomalaisista ratkaisuista ja Suomelle tärkeistä toimintamalleista.

Näin me sen teemme

Neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta

YK:n ympäristökokous (UNEA) päätti maaliskuussa 2022, että YK:n jäsenmaat aloittavat neuvottelut kansainvälisestä muovisopimuksesta. UNEA:n päätöslauselmalla perustettiin hallitustenvälinen neuvottelukomitea, jonka tehtävänä on laatia koko muovin elinkaaren kattava laillisesti sitova sopimus muovisaastumisen lopettamiseksi kaikkialla ympäristössä. Neuvottelukomitea aloittaa työnsä syksyllä 2022 ja sen tulisi saattaa työnsä päätökseen vuoden 2024 loppuun mennessä. Uusi kansainvälinen muovisopimus on tarkoitus hyväksyä ja allekirjoittaa keväällä 2025.

UNEP:in tiedote 2.3.2022 

Yhteyshenkilö: Tuulia Toikka (ympäristöministeriö)

Baselin sopimus

Keväällä 2019 Baselin sopimuksen osapuolikokouksessa tehtiin päätös muovijätteitä koskevien vientisäännösten tiukentamisesta vuoden 2021 alusta lukien. Jätteiden siirrosta on olemassa myös OECD:n päätös, jolla säädellään jätteiden siirtoja OECD-maiden välillä. Baselin sopimukseen ja OECD:n päätökseen tehdyt muutokset on sisällytetty EU:n jätteensiirtoasetukseen. Vaarallisen muovijätteen vienti EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle on kielletty, ja muutosten myötä myös sekalaisen muovijätteen vienti kiellettiin EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle. Muutoksen myötä ainoastaan hyvin puhdasta (ns. vihreäksi jätteeksi luokiteltua) muovijätettä voi viedä EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle hyödynnettäväksi. Edellä mainittujen muutosten myötä muovijätteen vienti EU- ja OECD-maiden ulkopuolelle on vähentynyt.

Yhteyshenkilö: Marja-Riitta Korhonen (ympäristöministeriö)

Eurooppalainen muovisitoumus (European Plastic Pact)

Euroopan muovisitoumus julkaistiin maaliskuussa 2020. Sen on allekirjoittanut jo yli sata yritystä sekä enemmistö EU:n jäsenmaista, Suomi mukaan lukien. Muovisitoumuksen allekirjoittaneet sitoutuvat vapaaehtoisiin toimiin muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Kyseessä on yritysten ja valtiohallinnon välinen sitoumus kiertotalouden edistämisestä muovintuotannon kaikissa vaiheissa – tuotteiden suunnittelusta aina niiden uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen.

Sitoumuksen tavoitteet koskevat muovipakkauksia ja kertakäyttömuoveja. ja ulottuvat vuoteen 2025. Tavoiteena on esimerkikis lisätä muovin kierrätystä 25 prosentilla ja kaksinkertaistaa kierrätettävien tuotteiden määrä.

Tutustu muovisitoumuksen verkkosivuihin (englanniksi)

Yhteyshenkilö: Merja Saarnilehto (YM)

Muovitoimenpiteet EU:n uudessa kiertotalouden toimintasuunnitelmassa

Euroopan komission uusi kiertotaloussuunnitelma sisältää 35 toimenpidettä, joiden tavoitteena on edistää kiertotaloutta Euroopassa kokonaisvaltaisesti. Suunnitelma julkaistiin maaliskuussa 2020. Monet toimista liittyvät muovin vähentämiseen, kierrättämiseen ja korvaamiseen. Näihin sisältyvät mm. kierrätysmuovisisältöä koskevat pakolliset vaatimukset pakkauksille, rakennusmateriaaleille ja ajoneuvoille (2021/2022), sen varmistaminen, että  kaikkia EU:n markkinoilla olevia pakkauksia voi käyttää uudelleen tai kierrättää vuoteen 2030 mennessä, toimenpiteet, joilla puututaan sekä tarkoituksellisesti lisättyihin mikromuoveihin jettä tahattomiin muovipäästöihin(2021) sekä politiikkakehys biohajoavilleja biopohjaisille muoveille (2021) samoin kuin kertakäyttömuoveja koskevien toimenpiteiden käyttöönotto. Komissio tukee myös vahvasti muovin koko elinkaaren kattavan globaalin sopimuksen valmistelua.

Itämeren alueen HELCOM-toiminta

Itämeren suojelukomission tehtävänä on toimeenpanna Itämeren rantavaltioiden ja EU:n välillä solmittua Itämeren suojelusopimusta. HELCOMin uudistettu Itämeren toimintasuunnitelma, Baltic Sea Action Plan, hyväksyttiin lokakuussa 2021. Se sisältää myös roskaantumiseen liittyviä toimenpiteitä, joilla parannetaan tietopohjaa roskien vaikutuksista meriympäristössä ja kehitetään edelleen roskien seurantaa.

Lisäksi HELCOMin piirissä on tehty roskaantumisen vähentämiseksi erillinen toimintasuunnitelma (Regional Action Plan for Marine Litter), joka päivitettiin vuonna 2021. Toimintasuunnitelma sisältää 13 maalta tuleviin roskiin liittyvää toimenpidettä ja 15 merenkulun ja kalastuksen aiheuttamiin roskiin liittyvää toimenpidettä.

Baltic Sea Action Plan

Regional Action Plan for Marine Litter

Yhteyshenkilö: Henna Rinne (ympäristöministeriö)

Kansallinen merenhoitosuunnitelma

Roskaantumisen ja meren mikromuovisaastumisen estäminen on yksi EU:n meristrategiapuitedirektiiviin perustuvan merenhoidon teemoista. Suomen oma merenhoidon yleinen tavoite on vähentää muovin määrää meriympäristössä 30 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Muut tavoitteet koskevat satamien jätteiden vastaanoton tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, tupakantumppien määrää kaupunkien merenrannoilla ja jätevesipuhdistamoiden mikromuovien puhdistuskapasiteettia. Merenhoidossa on seurattu vuodesta 2012 asti sekä silmin havaittavaa roskaa että mikromuovien esiintymistä. Meriveden roskaantumisen ja mikromuovien säännöllinen seuranta käynnistyi vuonna 2020. Merenhoidon toimenpideohjelma päivitettiin vuonna 2021, ja se sisältää 11 toimenpidettä merialueen roskaantumisen vähentämiseksi.

Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2016–2021
Vesien- ja merenhoito Suomessa (ym.fi)

Yhteyshenkilö: Henna Rinne (ympäristöministeriö)

Interest Group Plastics

EPA-verkosto on Euroopan ympäristönsuojeluvirastojen johtajien epävirallinen verkosto, jonka tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja tiedon jakamista maiden välillä. Verkostoon kuuluu jäseniä 37 Euroopan maasta, mukaan lukien Euroopan ympäristökeskus (EEA).

Yksi teemaryhmä verkostossa on Interest Group Plastics, jossa muovista kiinnostuneet ryhmän jäsenet tapaavat toisiaan muutaman kerran vuodessa. Suomea ryhmässä edustaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). Tiedonvaihto on tärkeä osa ryhmän työtä. Myös yhteisiä kyselyjä ja julkaisuja on tehty, kuten esimerkiksi raportti roskaamisesta. Verkosto tekee läheistä yhteistyötä Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkosto (EIONET) kanssa.

Yhteyshenkilö: Sari Kauppi (SYKE)

Päivitetty 6.6.2022