Nostetaan muovihaaste
näkyvästi Suomen
kansainväliselle asialistalle

Euroopan komission julkaisema muovistrategia (2018) viitoittaa EU:n ja sen jäsenmaiden toimia muovihaasteeseen vastaamisessa. Suomen kansallinen muovitiekartta tukee EU:n muovistrategian toteuttamista, nostaa esiin parhaita esimerkkejä ja vahvistaa Suomen näkyvyyttä kansallisesti tärkeissä kysymyksissä.

YK:n ympäristökokous (UNEA 4) perusti maaliskuussa 2019 monenvälisen sidosryhmäfoorumin etsimään ratkaisuja merten muoviroska- ja mikromuoviongelmaan. Pohjoismailla on jo yhteinen muoviohjelma, jonka teemoja ovat muun muassa rannikkovesiin päätyvä mikromuovi sekä arktisen merialueen mikromuovit. Itämeren suojelukomissiossa (HELCOM) on sovittu Itämeren alueen yhteistyöstä meren roskaantumisen vähentämiseksi. Itämeren suojelun toimintaohjelma tarkistetaan Suomen HELCOM:n puheenjohtajuuskaudella 2018–2020. Tärkeitä yhteistyöfoorumeita ovat myös Arktinen neuvosto sekä useat kansainväliset sopimukset.

Toteutetaan EU:n muovistrategian toimia etupainotteisesti ja viestitään suomalaisista ratkaisuista ja Suomelle tärkeistä toimintamalleista.

Nostetaan muovihaaste näkyvästi esille Suomen EU-puheenjohtajuuskauden (1.7.–31.12.2019) valmisteluissa ja tilaisuuksissa.

Ajetaan EU-tason lisätoimia, joilla vahvistetaan muovia sisältävien tuotteiden kierrätettävyyttä ja ekosuunnittelua sekä lisätään uusiomuovin käyttöä tuotteissa.

Ajetaan kansainvälisiä lisätoimia merten roskaantumisen hillitsemiseksi sekä painotetaan muovikysymystä pohjoismaisessa Itämeren suojelun HELCOM-toiminnassa ja arktisessa yhteistyössä.

Näin me sen teemme

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi

Suomen EU:n pj-kauden yhtenä painopisteenä oli kiertotalous, jossa haimme vaikuttavia lisätoimia kiertotalouden läpimurron varmistamiseksi. Keskeinen lisätoimia kaipaava sektoreita on jatkossakin esimerkiksi tekstiilit, jotka ovat myös merkittävä muovin käyttökohde ja mikromuovin lähde.

– Kolmas World Circular Economy Forum -tapahtuma järjestettiin 3.-4.6.2019 Finlandia-talolla. Tapahtuman teemoja olivat muun muassa muovit, tekstiilit, rakentaminen ja vesien kiertotalous. Foorumin yhteydessä järjestettiin myös lukuisia korkean tason tapaamisia.

– Heinäkuussa 2019 Helsingin Kansalaistorille nousi taiteilija Kaisa Salmen ilmastonmuutosta kommentoiva Plastic Mama -taideteos, jonka tilasi valtioneuvoston kanslia. Teos oli kierrätysmuovista tuhannen vapaaehtoisen kanssa valmistettu barokkimekko, jonka huipulla Plastic Mama -hahmo saarnasi kymmenen tunnin ajan.

– Neuvoston ympäristötyöryhmä valmisteli Suomen johdolla kiertotalouden päätelmät (12791/19), jotka hyväksyttiin lokakuun 2019 ympäristöneuvostossa. Päätelmissä jäsenmaat muun muassa muistuttavat pakkausten kierrätettävyyttä koskevasta tavoitteesta 2030 mennessä ja nostavat esille tarpeen toimeenpanna EU:n Muovistrategia kokonaisuudessaan. Lisäksi tuodaan esiin lisätoimien käynnistäminen eri sektoreilla, kuten pakkaamisessa, rakentamisessa, sähkölaitteissa, tekstiileissä ja maataloudessa.

Kansainväliset sopimukset


Baselin sopimus

Keväällä 2019 Baselin sopimuksen osapuolikokouksessa tehtiin päätös muovijätteitä koskevien vientisäännösten tiukentamisesta vuoden 2021 alusta lukien. Jätteiden siirrosta on olemassa myös OECD-päätös, jolla säädellään jätteiden siirtoja OECD-maiden välillä. Näiden kahden instrumentin soveltamisesta etsitään ratkaisua OECD:n työryhmässä. Suomi vastasi EU-neuvoston puheenjohtajamaana EU:n kannanmuodostuksen koordinoinnista syksyllä 2019 ja nyt tehtävä on siirtynyt uudelle puheenjohtajamaalle Kroatialle. OECD-työryhmässä asia on hieman edistynyt ja tarve valvoa paremmin vaarallisten muovijätteiden siirtoja on ymmärretty. Muiden muovijätteiden osalta neuvottelut ovat vielä kesken, joten työ jatkuu. Ratkaisun olisi löydyttävä ennen joulukuun 2020 alkua, jotta pysytään Baselin sopimuksen asettamassa aikataulussa.

Yhteyshenkilö: Tuulia Toikka (ympäristöministeriö)

Kertakäyttömuovidirektiivi (SUP-direktiivi)

Kertakäyttömuovidirektiivin täytäntöönpanoa koskeva laaja sidosryhmätilaisuus järjestettiin 5.12. ympäristöministeriössä. Hallituksen esitys tulisi saada eduskuntaan vuoden 2021 alkupuolella. Sidosryhmille järjestetään useita keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia kevään aikana ja kokonaisuuden osalta valmistelun reflektioryhminä toimivat muovitiekartan yhteistyöverkosto ja jätealan strateginen yhteistyöryhmä.

Merenhoidon seurantaohjelma

Merenhoidon seurantaohjelman avulla seurataan rantojen ja meriveden roskaantumisen tilannetta ja mikromuoveja. Merenhoitosuunnitelmassa on asetettu meriympäristön roskaantumisen vähentämiseksi neljä tavoitetta. Yleinen tavoite on vähentää muovin määrää meriympäristössä 30 % vuoden 2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Muut tavoitteet koskevat satamien jätteiden vastaanoton tehokkuutta ja käyttäjäystävällisyyttä, tupakantumppien määrää kaupunkien merenrannoilla ja jätevesien mikromuovin puhdistuskapasiteettia. Vuoden 2020 alussa SYKE julkaisee mereen päätyvien roskien lähteitä ja leviämisreittejä koskevan selvityksen sekä toimenpiteitä koskevan tiekartan. Merenhoidon toimenpideohjelma päivitetään vuoden 2021 loppuun mennessä ja se käsittää myös roskaantumisen torjuntaan tähdättyjä toimenpiteitä.

Yhteyshenkilö: Maria Laamanen (ympäristöministeriö)

G20-maiden kokous Tokiossa (2019)

Ympäristöministeriö osallistui ensi kertaa G20-maiden kokoukseen Tokiossa 8.–10.10.2019 isäntämaa Japanin kutsumana. Kokouksessa käsiteltiin merten muoviroskaa koskevan toimintaohjelman (Marine Litter Action Plan 2017) etenemistä ja käynnistettiin uusi resurssitehokkuusdialogi. Sen kytkentä merten muoviroskan vähentämiseen huomioitiin. Ympäristöministeriö toi esiin Suomen merenhoitotyön sekä kansallisen muovitiekartan esimerkkinä laaja-alaisista toimista muovihaasteessa.

Arviolta puolet maailman merten muoviroskasta on peräisin G20-valtioista, joten niillä on velvollisuus ratkoa ongelmaa, korosti Japanin ympäristöministeri Hirotaka Ishihara. Kokouksen tuloksena julkaistiin merten roskaantumisen toimintasuunnitelman toimeenpanoa luotaava Information sharing -raportti, johon on koostettu myös Suomea koskevia tietoja. 

Globaalitoimet meriroskan ja mikromuovin rajoittamiseksi 

YK:n kolmas ympäristökokous (UNEA3) asetti vuonna 2017 tavoitteen vähentää merten roskaantumista. Lisäksi se perusti asiantuntijaryhmän, joka tarkastelee globaalia muovia koskevaa sääntelyä ja roskaantumisen vähentämisen toimintavaihtoehtoja. Vuoden 2019 UNEA4-kokous ei saanut aikaan päätöksiä globaalin meriroskien hallinnan parantamisesta. Kokous päätti kuitenkin vaikeiden neuvotteluiden jälkeen asiantuntijaryhmän työn jatkosta. Pohjoismainen ministerineuvosto antoi keväällä 2019 julistuksen, jossa ministerit peräänkuuluttavat globaalia sopimusta muovista johtuvan merten roskaantumisen ehkäisemiseksi. Ministerineuvosto ryhtyi myös laatimaan raporttia, jossa tarkastellaan globaalin muovimeriroskasopimuksen sisältöä ja tavoitteita.

Yhteyshenkilö: Tuulia Toikka (ympäristöministeriö)

Mikromuovit

Mikromuoveista ympäristölle ja terveydelle aiheutuvien riskien hallitsemiseksi Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) julkaisi tammikuussa 2019 ehdotuksen tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien rajoittamiseksi REACH-asetuksen nojalla. Tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien osuus EU:ssa on noin 15–20 % ympäristöön päätyvien mikromuovien kokonaismäärästä. Valtaosa mikromuovista päätyy ympäristöön tahattomasti muovituotteiden käytöstä, kuten autonrenkaiden kulumisen tai synteettisten tekstiilien pesun seurauksena. Rajoitusehdotus koskisi ainoastaan tuotteisiin (esim. kosmetiikka, pesuaineet, lannoitteet) tarkoituksella lisättyjä mikromuoveja, mutta sen vaikutus olisi kuitenkin merkittävä. Arvioiden mukaan rajoituksella estettäisiin seuraavan 20 vuoden aikana 400 000 tonnin suuruisen mikromuovimäärän päätyminen ympäristöön.

Yhteyshenkilö: Tuulia Toikka (ympäristöministeriö)

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma

Komissio julkaisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman joulukuussa (European Green Deal). Kyseessä on Euroopan uusi kasvustrategia, jonka tavoitteena on vähentää päästöjä ja luoda uusia työpaikkoja samanaikaisesti. Vihreän kehityksen ohjelman avainehdotuksia ovat muun muassa  kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, kiertotalouden toimintasuunnitelma ja kestävyyttä edistävä kemikaalistrategia, joita koskevat tarkemmat aloitteet komissio julkaisee alkuvuoden ja kesän 2020 aikana. Muoveja koskevat jatkotoimet sisältyvät maaliskuussa julkaistavaan kiertotalouden toimintasuunnitelmaan.

UNEA 2019

YK:n ympäristökokous UNEA kokoontui maaliskuussa 2019 Nairobissa Keniassa teemanaan innovatiiviset ratkaisut sekä kestävä kulutus ja tuotanto. Suomi vaikutti aktiivisesti osana EU:ta kokouksen merten roskaantumista ja mikromuoveja koskeviin lopputuloksiin. EU kannatti kansainvälisesti sitovan sopimuksen tai muun ohjauskeinon harkitsemista, mutta kokous ei päässyt asiasta yksimielisyyteen. Työtä jatketaan YK:n ympäristöohjelman puitteissa.

Lue lisää

HELCOM-toiminta

Pidä saaristo siistinä ry on selvittänyt loppuun käytettyjen lasikuituhuviveneiden kierrätystä ja turvallista hävittämistä. Selvitys on osa Itämeren suojelukomission HELCOM:in roskaantumisen toimintaohjelman toteutusta.

Yhteyshenkilö: Maria Laamanen (YM)

Pidä Saaristo Siistinä ry:n raportti lasikuituveneiden kierrätyksestä (tulossa)

Päivitetty 30.1.2020. 

Lataa muovitiekartta (pdf)