Siirry pääsisältöön

Tehostetaan maatalous-
ja puutarhamuovien
kierrätystä ja korvaamista

Maataloudessa ja puutarhoilla käytetään suhteellisen paljon muoveja esimerkiksi säilörehun käsittelyssä, kasvihuoneissa ja viljelykatteissa. Lisäksi muun muassa lannoitteista ja torjunta-aineista kertyy muovisäkkejä ja -kanistereita.

Maatalousmuovien kierrätys ei vielä toimi tehokkaasti koko maassa, joten maatiloilla jää paljon hyödyntämättömiä käytettyjä muoveja. Ongelmia maatalous- ja puutarhamuovien kierrätyksessä ja kierrätyspalvelujen tarjonnassa aiheuttavat erilaatuisten muovien erottelu sekä esimerkiksi säilörehumuoveihin kertyneet epäpuhtaudet. Ympäristölle haitallista on varsinkin monivuotisten katemuovien haurastuminen Suomen ilmastossa sekä niistä syntyvä mikromuovi.

Hedelmä- ja vihannesviljelmillä käytetään jo jonkin verran biohajoavia katteita. Nykyisistä biohajoaviksi kutsutuista ratkaisuista kaikki eivät kuitenkaan ole kokonaan biohajoavia. Niille on vaihtoehtoisia biopohjaisia ratkaisuja – ja uusia kehitetään. Kehittämistyöhön tulisikin panostaa sekä tehdä toimivien ja täysin biohajoavien vaihtoehtojen valinta houkuttelevaksi.

Etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja ja tarkoituksenmukaisia ohjauskeinoja tehostaa maatalouden muovien kierrätystä ja lisätään alueellista yhteistyötä myös tuottajavastuun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Lisätään kierrätysneuvontaa maatiloille.

Kehitetään vaihtoehtoisia materiaaleja maatalouden muoveille.

Panostetaan uusien biopohjaisten ja täysin biohajoavien katemateriaalien kehitykseen ja käyttöönottoon esimerkiksi todentamalla biohajoavuus ja testaamalla ratkaisuja eri sovellusalueilla.

Kannustetaan korvaamaan fossiilipohjaisia muoveja biopohjaisilla muun muassa monivuotisten kasvien viljelykatteissa esimerkiksi laajentamalla ja kehittämällä Maaseudun kehittämisohjelman ympäristökorvausjärjestelmää.

Lisätään tietoa muovin vaikutuksista maaperässä sekä niitä koskevaa viestintää ja koulutusmateriaalia.

Arvioidaan maa- ja puutarhatalouden pahimmat mikromuovilähteet ja etsitään toimenpiteet vähentää niitä yli 50 prosenttia.

Näin me sen teemme

Maatalouden mikromuovit

Mikromuovien rajoittaminen EU:ssa

Euroopan kemikaalivirasto on julkaissut ehdotuksen tarkoituksellisesti lisättyjen mikromuovien rajoittamisesta EU:ssa. Ehdotuksen mukaan suurin päästövähenemä voitaisiin saavuttaa maataloudessa, jossa mikromuoveja käytettään lannoitteiden ja peittauksessa. Näissä tulisi ottaa käyttöön mikromuoveja korvaavia materiaaleja. Ehdotukseen valmisteluun sisältyy laaja julkinen kuuleminen sekä ECHA:n komiteoiden lausunnot. Komission päätös asiasta valmistunee vuonna 2021.

Tutustu ehdotukseen kemikaaliviraston verkkosivuilla (englanniksi)

Yhteyshenkilöt: Tuulia Toikka ja Hinni Papponen (YM)

Mikromuovit maataloudessa: päästöt, vaikutukset ja vähentäminen

Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ruokavirasto ja Luonnonvarakeskus (Luke) ovat käynnistäneet MicrAgri-tutkimushankkeen, joka tutkii maatalousmaan mikromuoveja. Tutkimusta rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriön maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Hankkeen tavoitteena on selvittää, mistä maatalouden mikromuovit tulevat, miten niitä voisi vähentää ja miten mikromuovit vaikuttavat eliöihin. Hanke toteutetaan yhdessä sidosryhmien kanssa.

Lisätietoa tutkimushankkeesta (syke.fi)

Yhteyshenkilö: Salla Selonen (SYKE)

Miten maa-, hevos- ja puutarhatalouden muovit saadaan kiertoon?

Turun yliopistossa toteutettu Likaisen muovijätteen keräys ja kierto (LiMuKe) -hanke keskittyi maa-, hevos- ja puutarhataloudessa syntyvien ei-pakkausmuovien keräämiseen ja kierrätykseen. Hankkeen tulosten perusteella muovijätettä prosessoivia ja kierrätysmuovia hyödyntäviä yrityksiä tarvitaan lisää, jotta muovi saadaan kiertämään tehokkaasti myös maa-, hevos- ja puutarhataloudessa.

Maatalousjätteen keräys ja kierrätys -loppuraportti (pdf)

Yhteyshenkilö: Leena Erälinna (Turun yliopisto)

Maatalous- ja puutarhapuolen pakkausmuovit

Maa- ja metsätalousministeriö on tuottanut maatalous- ja puutarhapuolen viljelijöille tietopaketin maa- ja puutarhataloudessa käytettävistä muovipakkauksista ja tuotannossa käytettävistä muoveista, niiden lajittelusta, varastoinnista, keräyksestä ja eri kierrätysvaihtoehdoista. Selvityksissä kuvataan myös, kuka maksaa pakkauksien ja tuotannossa syntyvien muovien keräyksen ja muovin käsittelyn.

Puutarhapuolen pakkausmuovit ja puutarhaviljelijän tuotannossaan käyttämät muovit -selvitys (pdf)

Maatalouspuolen pakkausmuovit ja viljelijän tuotannossa käyttämät muovit -selvitys (pdf)

Yhteyshenkilö: Titta Berlin (MMM)

Maatalousmuovit kiertoon noutopalvelun avulla

Maatalousmuovien kierrätystä pyritään tehostamaan MTK:n ja Itä-Suomen Murskauskeskus Oy:n yhteistyöllä. Maatalousmuovin lajittelu, oikeaoppinen säilytys ja kierrätykseen saattaminen on kestävä ja ympäristöä säästävä teko. Noutopalvelun kautta puhdas, lajiteltu maatalousmuovi päätyy jalostettavaksi muovien kierrätykseen erikoistuneeseen laitokseen ja uudelleen käytettäväksi muovigranulaattien muodossa.

Nykytiedon valossa vain viidennes maataloudessa syntyneistä, tuottajavastuun ulkopuolelle jäävästä muovijätteestä päätyy kierrätykseen. Tätä määrää pyritään nostamaan MTK:n ja Murskauskeskuksen toimesta. Keskeistä onnistumiselle on muovien syntypaikkalajittelun laatu maatiloilla. Uusi yhteistyömuoto on mahdollistanut tarkemman perehtymisen koko arvoketjuun ja ajantasaisen tiedon välittämisen siten, että maatilalta lähtevä muovijäte on käsiteltävissä jalostuslaitoksessa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana yhteistyö keräsi 800 000 kg maatalousmuovia kierrätykseen ja määrä kasvaa koko ajan.

Noutopalvelu on herättänyt maatalousyrittäjissä suurta kiinnostusta asioinnin helppouden ja palvelun kustannustehokkuuden vuoksi. Tähän mennessä yhteistyö onkin osoittanut, että ympäristön kannalta kestävien tekojen jalkauttaminen on mahdollista, kun toteuttajatahot on valittu oikein ja toteutustapa huomioi myös taloudelliset ja käytäntöä tukevat reunaehdot.

Lue lisää noutopalvelusta (kiertoasuomesta.fi)

Yhteyshenkilö: Minna Ojanperä (MTK)

Päivitetty 25.6.2020.