Tehostetaan
merkittävästi
muovijätteiden talteenottoa

Muovit tulisi saada käytön jälkeen nykyistä paljon tehokkaammin kierrätykseen. Suuri osa jätemuoveista on pakkauksia, joista Suomessa kierrätetään 25 % (2016). EU:n jätedirektiivien muutokset kiristävät muovipakkausten kierrätystavoitteita (2025: 50 %, 2030: 55 %) ja laajentavat muidenkin muovien erilliskeräysvaatimusta.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää useita toimia, kuten muovijätteen vastaanottopaikkojen merkittävää lisäämistä. Direktiivimuutokset tulee panna täytäntöön kansallisesti viimeistään 5.7.2020.

Kaikkien muovien kierrätyksen vauhdittamiseen tarvitaan keräysjärjestelmien kehittämisen lisäksi viestintää sekä kuluttajien ja elinkeinoelämän innostamista muovien käytön vähentämiseen, muovijätteen lajitteluun, kierrätykseen ja uusiomuovituotteiden käyttöön.

Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia ovat ns. komposiittimuovit, joita tuotetaan ja käytetään yhä enemmän. Niiden ekosuunnitteluun ja kierrätykseen tarvitaan uusia ratkaisuja. Tulevaisuudessa keräysjärjestelmiin voivat vaikuttaa myös biohajoavien muovien käytön lisääntyminen sekä kuluttajien EU:n ulkopuolelta etäkaupan kautta tilaamien muovia sisältävien tuotteiden ja pakkausten koostumus.

Uudistetaan erilliskeräysvaatimuksia ja lisätään merkittävästi pakkausmuovin talteenottoa ja keräyspaikkoja esimerkiksi laajentamalla kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää sekä järjestämällä korttelikeräys pientaloille.

Tiivistetään pakkausten tuottajien, kuntien, jätehuoltoyritysten ja muiden toimijoiden yhteistoimintaa muovipakkausjätteen keräyksessä.

Kannustetaan jätteiden lajitteluun hinnoittelun avulla.

Käynnistetään kokeiluja, joissa selvitetään toteuttamisvaihtoehtoja eri muovijätteiden erilliskeräykselle.

Selvitetään myös mahdollisuutta kerätä pakkausmuovijätteet ja muut muovijätteet samassa keräysastiassa.

Suunnitellaan keräysjärjestelmät käyttäjäystävällisiksi ja tehokkaiksi.

Lisätään kuluttajien ja yritysten tietoisuutta ja jaetaan neuvoja muovien kierrättämiseksi.

Kehitetään ja testataan muovijätteiden puhdistus-, kierrätys- ja jalostusteknologioita kierrätysmuovin laadun parantamiseksi.

Etsitään keinoja varmistaa kierrätettävyys muovituotteiden ja komposiittien suunnittelussa.

Tunnistetaan tuoteryhmiä, joiden valmistuksessa voidaan edellyttää tiettyä uusiomuoviosuutta.

Näin me sen teemme

Muovia kerätään Suomessa ennätysmäärä

Suomen uusiomuovi pyrkii tehostamaan käytettyjen muovipakkausten uudelleenkäyttöä ja seuraa muovien kierrätystä ympäri Suomea. Alustavien tulosten mukaan vuoden 2019 pakkausmuovien talteenotto kotitalouksista nousi jopa 79% edellisen vuoden tuloksesta. Kehitystä havaittiin myös yrityssektorilla, jossa pakkausmuovien keräys nousi kolmanneksen. Tällä hetkellä Suomessa muovia otetaan talteen jopa enemmän, kuin sitä kotimaassa ehditään käsitellä.

Lue lisää kierrätystuloksesta.

Yhteyshenkilö: Vesa Soini (Suomen Uusiomuovi Oy)

Muovipakkausten ja kovamuovien keräys ja vastaanotto

Suurin osa Suomen Kiertovoima ry:n jäsenenä olevista kuntien jätelaitoksista täydentää tuottajayhteisön muovipakkauskeräystä joko kiinteistökohtaisella, ekopiste- tai jäteasemakeräyksellä. Osalla jätelaitoksista on myös ns. kovamuovin eli muovituotteiden vastaanottoa jäteasemillaan. Mm. HSY ja Rosk’n Roll Oy Ab ovat jo vakiinnuttaneet kovamuovien vastaanoton jäteasemiensa palveluvalikoimaan.

Yhteyshenkilö: Kaisa Halme (Suomen Kiertovoima ry)

Jätelainsäädännön uudistaminen

Ympäristöministeriö valmistelema jätelainsäädännön uudistus on edennyt odotettua hitaammin. Lausuntokierros ehdotuksesta hallituksen esitykseksi päättyi kesäkuussa 2020. Päämäärä on saavuttaa kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivien muutokset, joiden yhteydessä muovipakkausten kierrätystavoitteet kiristyvät ja muovien erilliskeräysvaatimus laajenee.

Yhteyshenkilöt: Riitta Levinen, Jussi Kauppila (YM)

Selvitys erilliskeräyksen järjestämisestä

Suomen ympäristökeskus (SYKE) on selvittänyt, miten yhdyskuntajätteen kierrätystä voidaan tehostaa Suomessa. Erityisesti biojätteen ja muovipakkausjätteen kierrätystä tulee lisätä.

Tutustu selvitykseen erilliskeräyksen järjestämisestä.

Yhteyshenkilö: Hanna Salmenperä (SYKE)

#Ämpäristöteko innostaa siivoamaan käytöstä poistettuja ja rikkinäisiä kovamuovituotteita

Ämpäristöteko-tempaus nostaa esiin muovinkierrätyksen tärkeyden ja kannustaa ihmisiä kierrättämään muovia myös arjessaan. Viimeisin kampanja järjestettiin 5.6.2019.
Muovi on arvokas materiaali ja sen kierrättäminen on vastuullinen teko kestävän tulevaisuuden puolesta. Ämpäristöteko-keräykseen voi tuoda mitä tahansa rikkinäisiä kovamuovisia tuotteita: ämpäreitä, kastelukannuja, pulkkia, lasten leluja, pakasterasioita… Käytöstä poistetut tuotteet saavat mahdollisuuksien mukaan uuden elämän uusiomuovituotteina tai hyötyenergiana.

Yhteyshenkilö: Vesa Kärhä (Muoviteollisuus)

Muovin yhteiskeräyksen pilottihanke

Pirkanmaan jätehuolto ja Suomen Uusiomuovi ovat käynnistäneet pilottihankkeen, jossa selvitetään pakkausmuovijätteen ja muun muovijätteen keräämisestä samoissa keräysastioissa Orivedellä. Hankkeen tulokset valmistuvat vuoden 2020 lopussa.

Lisätietoa Oriveden pilottihankkeesta.

Yhteyshenkilöt: Virpi Oksala (Pirkanmaan Jätehuolto Oy) ja Vesa Soini (Suomen Uusiomuovi Oy)

Kaikki muovi kiertää -sitoumus ratkaisuista muovin uudelleenkäyttöön

Smart & Clean -säätiön orkestroiman Kaikki muovi kiertää -kokonaisuuden tavoite on saada kaikki pääkaupunkiseudun ja Lahden kierrätyskelpoinen muovi kiertämään entistä tehokkaammin. Monipuolinen joukko alueen toimijoita on sitoutunut tavoitteeseen nostaa uusiomateriaaliksi kierrätettävän muovin määrää maksimaalisesti. Nyt kaikesta pk-seudun kierrätyskelpoisesta muovista kiertää säätiön arvion mukaan vain 6 %. Enimmillään siitä voisi kiertää 70 %.
Kaikki muovi kiertää -kokonaisuutta johtaa ydinkumppaneista koostuva johtoryhmä. Siinä ovat tällä hetkellä mukana Helsingin kaupunki, HSY, Fortum, Lassila & Tikanoja ja Siemens. Tavoitteena on löytää liiketoimintalähtöisiä ratkaisuja, joita voi viedä maailmalle. Smart & Clean -yhteisö kutsuu mukaan kaikki aiheesta kiinnostuneet toimijat.

Yhteyshenkilöt: Jaana Pelkonen ja Tiina Kähö (Smart & Clean Foundation)

Muovipussiton Kerava on edelläkävijä

Vuonna 2018 käynnistynyt Muovipussiton Kerava -hanke pyrkii tekemään Keravasta Suomen ja Euroopan ensimmäisen muovipussittoman kaupungin. Hanke kehittää Keravasta ekologista kaupunkia, joka tekee konkreettisia toimia muovijäteongelman eteen ja toimii esimerkkinä muille kaupungeille. Muovipusseista luopumisen lisäksi hanke tukee ja neuvoo ihmisiä muovin kierrätyksessä. Kansalaisaktiivisuudesta liikkeelle lähtenyt hanke osoittaa, miten paikallisella teolla voi olla suuria vaikutuksia.

Yhteyshenkilö: Mari Granström (Muovipussiton Kerava -hanke)

Jokainen kodin lajitteluteko on tärkeä

Marttaliiton Parempi pakkaus -neuvonta keskittyy auttamaan ihmisiä lajittelun toteuttamisessa keittiössä, eli neuvoo, miten kodin lajittelupisteeseen saa mahdutettua astian muoveille. Neuvonnan avulla lisätään tietoa muovin lajitteluketjusta ja erilaisista muovilaaduista. Parempi pakkaus -kotitalousneuvonta tavoittanut jo yli 2500 ihmistä eri puolella Suomea.

Yhteyshenkilö: Salka Orivuori (Marttaliitto)

Päivitetty 25.6.2020. 

Lataa muovitiekartta (pdf)