Muovit tulisi saada käytön jälkeen nykyistä paljon tehokkaammin kierrätykseen. Suuri osa jätemuoveista on pakkauksia, joista Suomessa otetaan talteen 45 prosenttia (2020).
Kansalliseen jätelakiin (714/2021) sisällytetyt EU:n jätedirektiivin muutokset kiristävät muovipakkausten kierrätystavoitteita (2025: 50 %, 2030: 55 %). Ne laajensivat muidenkin muovien erilliskeräysvaatimusta.
Jätelain muutoksen yhteydessä säädettiin tuottajavastuuvelvollisiksi myös Suomen ulkopuolelta etäkaupalla myytävät tuottajavastuunalaiset tuotteet, mukaan lukien pakkaukset. Tämän valvonta edellyttää yhä enemmän viranomaisyhteistyötä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.
Muovien kierrätyksen vauhdittamiseen tarvitaan keräysjärjestelmien kehittämisen lisäksi viestintää sekä kuluttajien ja elinkeinoelämän innostamista muovien käytön vähentämiseen, muovijätteen lajitteluun, kierrätykseen ja uusiomuovituotteiden käyttöön.
Myös tekstiilit sisältävät muovia. Tekstiilijätteen aluekeräys Suomessa käynnistyi vuoden 2023 alussa. Muovia sisältävän kalastusvälinejätteen keräys käynnistyy SUP-direktiivin toimeenpanon myötä. Kierrätyksen kannalta ongelmallisimpia ovat niin sanotut komposiittimuovit, joita tuotetaan ja käytetään yhä enemmän.
Toimenpiteet
- Suunnitellaan keräysjärjestelmät käyttäjäystävällisiksi ja tehokkaiksi. Käynnistetään kokeiluja, joissa selvitetään vaihtoehtoja eri muovijätteiden keräykselle.
- Lisätään tietoisuutta muovien kierrättämiseksi.
- Kehitetään muovijätteen talteenoton teknologioita.
- Arvioidaan muovin talteenoton riittävyys kierrätystavoitteiden saavuttamiseen ja uusiomuovin käytön tarpeisiin.
- Selvitetään mahdollisuudet yhdyskuntajätteen energiana hyödyntämisen arvoketjua koskevan vapaaehtoisen green deal -sopimuksen neuvottelemiseksi.
- Kehitetään rakentamisessa syntyvien kalvomuovien erilliskeräystä ja laitosmaista lajittelua.
- Seurataan tekstiilijätteen keräyksen kehitystä ja mahdollisuutta tekstiilien muovien kierrätykseen.
- Tehostetaan kalastusvälinejätteen keräystä ja kierrätystä ja kannustetaan siihen.