Vesa Kärhä: “Osittain Suomi on ollut eturintamassa, mutta työtä muovien parissa riittää”

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä iloitsee, että muovista keskustellaan nyt enemmän kuin koskaan. Jokainen luontoon heitetty muovipakkaus on arvokkaan raaka-aineen hukkaa, hän sanoo.

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhä keväällä 2019 järjestetyssä Muovifoorumissa.

Muovit ovat nousseet viime vuosina ryminällä julkiseen keskusteluun. Muoviteollisuuden edunvalvoja myöntää, että tuntuu mukavalta tehdä työtä, joka kiinnostaa ihmisiä niin paljon.

Kestävän ja vastuullisen muoviteollisuuden eteen on kuitenkin Kärhän mukaan tehty töitä jo pitkään. EU:ssa työ huipentui viime vuoden tammikuussa julkistettuun muovistategiaan. Suomessa työ on käynnistynyt jo aiemmin, mistä hyviä esimerkkejä ovat muovien kaatopaikkakielto, kuluttajamuovien kierrätyslaitos Riihimäellä ja toimiva panttipullojärjestelmä. Kärhän mukaan Suomi on osittain ollut eturintamassa, mutta työtä riittää silti.

“Maapallon kasvun rajat ovat konkretisoituneet  ja fossiilisista raaka-aineista ja kasvihuonekaasuista pitää päästä eroon hallitusti. Muovia pitää jatkossa käyttää globaalisti oikein ja vastuullisesti. Korkealaatuinen, puhdas muovi on elintärkeää materiaalia esimerkiksi sairaanhoidossa ja puhtaan veden turvaamisessa”, hän sanoo.

Yksittäinen ihminen voi tehdä valtavasti muovien vastuullisen käytön eteen. Kärhä tarjoaa yhdeksi lääkkeeksi ilmasto- ja ympäristöahdistukseen muovien kierrättämistä oikein. Jokainen muovi luonnossa on raaka-aineen hukkaa.

“Myös tiedon hankinta auttaa. Esimerkiksi muovien kemikaaleista liikkuu usein urbaaneita legendoja, mutta todellisuudessa kemikaaleja säädellään Euroopassa tiukasti. Muovit ovat ainoa materiaaliryhmä, jolle on molekyylitarkkuudella asetetut säädökset, eikä muoveissa saa olla turhia tai ylimääräisiä ainesosia”, hän muistuttaa.

Nykyaikaisia muoveja on tuotettu 50 vuotta ja muovit ovat Kärhän mielestä vasta kehityksensä alussa. Kun aiemmin muovin valmistaminen on ollut raaka-aineiden suurpiirteisempää sekoittamista, nyt lähtöaineet liitetään toisiinsa tarkasti.

“Tulevaisuudessa muovia voidaan tehdä biopohjaisista raaka-aineista tai kenties jopa ilmakehän hiilivedystä – aika näyttää. Tämä on inspiroiva ala. Mielestäni on tärkeää, että muovin käyttöä kehitetään yhdessä, ei vastakkainasettelun kautta”, Kärhä toivoo.

Kuva: Vilja Pursiainen / Kaskas Media

Lataa muovitiekartta (pdf)